Tekstit

Kuva
30. huhtikuuta 2016 Kremlin prinsessasta wisconsinlaisen vanhainkodin asukkaaksi  Stalinin tyttären vaiheikas elämä Rosemary Sullivan: Stalinin tytär. Suom. Tero Valkonen. Otava 2016. 592 s. Vaikka ajattelisit lukeneesi jo aivan tarpeeksi Stalinista, suosittelen silti tarttumaan Toronton yliopiston emerita-professorin Rosemary Sullivanin kirjoittamaan Stalinin tytär -elämäkertaan. Sitä lukiessa joutuu kyllä jälleen kerran tutustumaan diktaattorin mielivallan seurauksiin, mutta näkökulma on tuore ja uteliaisuutta herättävä. Millaisena isä ja hänen hirmuhallintonsa näyttäytyivät hänen omalle tyttärelleen tämän eri elämänvaiheissa? Sullivan on tehnyt valtavan pohjatyön hankkiessaan materiaalia Stalinin ainoasta tyttärestä Svetlana Allilujevasta ( 1926-2011) laatimaansa elämäkertateokseen. (Tytär otti aikuisena äitinsä suvun nimen.) Tärkeitä kirjallisuuslähteitä ovat tietysti Allilujevan kirjoittamat muistelmat (mm. Kaksikymmentä kirjettä ystävälle, suom. ...
Kuva
15. huhtikuuta 2016 Elämäntehtävänä kaupungin luominen  Jukka Viikilän romaanissa Engel purkaa tuntojaan yöllisiin muistiinpanoihinsa  Jukka Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupungista. Gummerus 2016. 215 s. Mistä tämä taipumus hyödyttömiin mietteisiin? Joka näitä lukisi, ei antaisi kaupunkia vastuulleni. Rakentajalle silti sallittakoon tämä yöllinen purkutyö. Kun preussilaissyntyinen arkkitehti  Carl Ludvig Engel (1778-1840) sai vuonna 1816 tehtäväkseen luoda pääkaupungiksi korotetulle Helsingille monumentaalisen keskustan, hän lupasi vaimolleen, että kuusivuotisen hankkeen jälkeen perhe palaa rakkaaseen Berliiniin. Toisin kuitenkin kävi. Saksasta ei auennut kunnollisia työtilaisuuksia, ja kun Engel vuonna 1824 nimitettiin intendentinkonttorin johtajaksi eli valvomaan kaikkea julkista rakentamista Suomen suuriruhtinaskunnassa, paluu siirtyi siirtymistään. ENGEL TUNNETAAN erityisesti Senaatintorin ja sitä ympäröivien rakennusten suunnittelusta, mutta häne...
Kuva
6. huhtikuuta 2016 Sitä niittää mitä kylvää  Maritta Lintunen: Takapiru. Novelleja. WSOY 2016. 219 s. Maritta Lintusen proosa, oli se sitten novelleja tai romaaneja, on aina ollut joka suhteessa hiottua, eikä uusi kokoelma Takapiru poikkea edeltäjistään. Lintunen kirjoittaa tiukkaa mutta ilmeikästä lausetta, ja rakentaa novelleistaan jännittäviä ihmissuhdedraamoja. Niiden loppuratkaisu voi olla aavisteltavissa mutta ei arvattavissa. On todella kummallista, jos Lintusen novellien jäljiltä pysyy novellimuodon hyljeksijänä. TAKAPIRUSSA  keskushenkilöt ovat usein ihmisiä, joista ei oikein tiedä, miten heihin suhtautuisi. Olisinko puolesta vai vastaan? Välistä joillekin henkilöille haluttaisi nauraa oikein vahingoniloisesti, kunnes äkkiä alkaa hävettää: minussahan taitaa olla tuota tyyppiä itsessänikin? Lintusen musiikkitausta näkyy parissakin novellissa. Niminovelli on erinomainen esimerkki taiteilijoiden keskinäisestä kateudesta ja pirullisen hi...
Kuva
4. huhtikuuta 2016 Kirja, jonka toivoisi muuttavan maailmaa  Nobelistin yhteisöromaani kertoo elämästä Tsernobylin jälkeen Svetlana Aleksijevits: Tsernobylista nousee rukous. Tulevaisuuden kronikka. Suom. Marja-Leena Jaakkola. Tammi 2015. 392 s. Se ei ollut mikään tavallinen tulipalo vaan jonkinlaista valohehkua. Kaunista. Jos unohdamme kaiken muun, se oli hyvin kaunista. En ole elokuvissakaan nähnyt mitään vastaavaa. Illalla parvekkeet olivat täynnä ihmisiä, ja ne joilla ei ollut omaa parveketta, menivät ystävien tai tuttavien luo. Asuimme yhdeksännessä kerroksessa, josta näki pitkälle, jopa kolmen kilometrin päähän. Jotta lapset näkisivät paremmin, vanhemmat nostivat heidät syliinsä. - Katso! Ja paina mieleesi! Huhtikuun 26. päivänä vuonna 1986 yöllä yhden ja kahden välillä Tsernobylin ydinvoimalan neljännessä reaktorissa tapahtui sarja räjähdyksiä. Vaikka Valko-Venäjällä itsellään ei ole lainkaan voimaloita, lähellä rajaa sijatseva Tsernobyl aiheutti sille maanla...
Kuva
14. maaliskuuta 2016 Kadonnutta isää jäljittämässä  Rakkaustarina Burmasta nousi bestselleriksi Jan-Philipp Sendker: Sydämenlyönneissä ikuisuus (Das Herzenhören). Suom.  Anuirmeli Sallamo-Lavi. Gummerus 2016.327 s. Sydämenlyönneissä ikuisuus on saksalaisen toimittajan Jan-Philipp Sendkerin (s. 1960) esikoisromaani. Stern-lehden kirjeenvaihtajana sekä Yhdysvalloissa että Aasiassa toiminut Sendker liikkuu myös romaanissaan samoissa ympäristöissä. Nuoren newyorkilaisen juristin Julia Winin burmalaissyntyinen isä vaikutusvaltainen lakimies Tin Win on kadonnut yllättäen jäljettömiin neljä vuotta sitten. Kun Julia löytää isänsä jäämistöstä vanhan burmalaiselle Mi Mi -nimiselle naiselle osoitetun kirjeen, hän päättää lähteä Burman Kalawiin selvittämään naisen henkilöllisyyttä ja samalla isänsä mahdollista olinpaikkaa. Tarinan lähtötilanne on tavanomainen mutta toki kiinnostava. Mitä Julia mahtaa saada selville matkallaan? Löytyykö isä? Mitä selviää hänen salaperäis...
Kuva
13. maaliskuuta 2016 Vain itselleen täytyy kelvata  Tommi Kinnunen jatkaa Neljäntienristeyksestä eteenpäin  Tommi Kinnunen: Lopotti. WSOY 2016. 368 s. Tommi Kinnusen parin vuoden takainen esikoisromaani Neljäntienristeys (2014) oli huikea menestys. Se oli taitavasti rakennettu ja hallitusti ja herkästi kirjoitettu sukutarina, joka tuskin jätti ketään kylmäksi. Sen vuoksi toiseltakin romaanilta on ollut lupa odottaa paljon. Aivan yhtä ylistävään vastaanottoon Lopotti ei ole yltänyt, mutta itse pidän uutta romaania esikoisen veroisena lukunautintona. Lopotissa Kinnunen jatkaa kuusamolaisen Löytövaaran suvun kiinnostavaa tarinaa.  Neljäntienristeyksestä tutuiksi tulleiden Lahjan, Onnin ja heidän nuorimmaisensa Johanneksen ja tämän vaimon Kaarinan henkilökuvat syvenevät, mutta varsinaisiksi päähenkilöiksi nousevat Johanneksen isosisko Helena ja poika Tuomas. Romaaninsa alussa Kinnunen palaa vielä hetkeksi sotavuosiin kuin muistuttaakseen kokemuksista,...
Kuva
29. helmikuuta 2016 Pikkukaupunki nujertaa miehittäjänsä Steinbeckin fasisminvastainen pienoisromaani on edelleen kiinnostava John Steinbeck: Routakuun aika (The Moon is Down, 1942). Suom. Pirkko Talvio-Jaatinen. Tammi 2016. 149 s. Kello kymmenen neljäkymmentäviisi kaikki oli ohi. Kaupunki oli miehitetty, puolustajat lyöty ja sota sodittu.  Näin lakonisesti alkaa  John Steinbeckin  (1902-1968) pienoisromaani  Routakuun aika,  kirjailijan henkilökohtainen panos toisen maailmansodan sotatoimiin. Vaikka kirjassa ei mainita tapahtumapaikkaa eikä vihollisen kansallisuutta, mm. maantiede ja luonto vievät ajatukset Norjaan, ja Johtaja määräyksineen ja valloituksinen on selvästi Hitler. Yhdysvalloissa 1942 ilmestynyt alkuteos  The Moon is Down kiellettiin oitis kaikissa Saksan miehittämissä Euroopan maissa. Italiassa sen hallussapidosta sai kuolemantuomion. Neuvostoliitossa se oli sodan aikana tunnetuin yhdysvaltalainen romaani. Suomeksi se...