Kirjareppu

Itseään voi toteuttaa myös perheenisänä  Juha Itkonen: Teoriani perheestä. Gummerus 2023. 297 s. 1. Ole kiltti.  2. Pyydä anteeksi.  3. Anna anteeksi, äläkä jää kantamaan kaunaa. 4. Yritä ajatella muitakin kuin itseäsi. - -  Ohjeet eivät ole alakoulun luokkahuoneen seinältä, vaan niitä jakaa useaan kertaan palkittu kirjailija Juha Itkonen (s. 1975) uudessa omakohtaisessa teoksessaan Teoriani perheestä. Itkosen kymmenen käskyä tai  teesiä , kuten hän itse ohjeitaan nimittää, vaikuttavat yksikertaisuudessaan leikkimielisiltä, mutta puhuja on tosissaan. Perhe-elämä on monesti kuluttavaa ja kitkaistakin, mutta siinä on myös seesteiset ja onnelliset puolensa. Juuri niille Itkonen haluaa huomiota ja niiden toteutumiseksi ohjeistaa itseään ja lukijoitaan. Kirjoittaja ei pyri esiintymään minään kaikkitietävänä perheneuvojana, vaan hän on lähinnä kokemusasiantuntija. Hän ei peittele epäonnistumisiaan eikä ylpeile saavutuksillaan. Tämmöistä tapahtuu, ja näin on selvitty - toistaiseksi. Oikeastaa

Esseitä tarinoista ja totuudesta Rachel Cusk: Mykkäkoulu (Coventry, 2019). Suom. Kaisa Kattelus. S&S 2023. 238 s. Rachel Cuskin  (s. 1967) romaanien ystävänä tartuin innostuneena Cuskin vasta suomennettuun esseekokoelmaan  Mykkäkoulu.  Autofiktiivinen trilogia Ääriviivat ja viimeksi lukemani  Toinen paikka antoivat odottaa tarkoin harkittua ja sanoitettua pohdintaa sukupuolesta, perheestä, ihmissuhteista, vallankäytöstä ja kirjailijuudesta. Mykkäkoulun teemat ovatkin pääosin samoja kuin romaaneissa, mutta vaikka esseissä esiintyy välillä hyvinkin konkreetteja tilanteita ja henkilökohtaisia kokemuksia, tapausten ja teemojen erittely ja pohdinta vaativat kyllä odottamaani intensiivisempää paneutumista. MYKKÄKOULUN  KOLMESTA OSASTA henkilökohtaisin ja kiinnostavin on seitsemän esseetä sisältävä ensimmäinen osa. Toisen osan kirjoitukset käsittelevät lähinnä taiteilijana olemista, ja kolmas osa koostuu lyhyehköistä kirjallisuuskritiikeistä. Nimensä Mykkäkoulu , englanniksi Coventry,

Kirjailija tekee selvää Venäjästään Mihail Šiškin: Sota vai rauha. Kirjoituksia Venäjästä ja lännestä. Suom. Sirpa Hietanen. WSOY 2023. 222 s. Venäläinen kirjailija Mihail Šiškin   (s. 1961) on asunut perheineen jo pitkään Sveitsissä eikä suunnittele tällä haavaa palaavaansa Venäjälle. Se onkin viisasta, siinä määrin suoraan ja terävästi  Šiškin on puhunut ja kirjoittanut synnyinmaastaan. Erinomainen esimerkki kirjailijan suorapuheisuudesta on alkuvuodesta suomeksi ilmestynyt esseekokoelma  Sota vai rauha . Sen saksankielinen alkuteos on vuodelta 2019, joten pääosin kokoelma on syntynyt ennen Ukrainan sotaa. Mutta vaikka tuoreita ovat ilmeisesti vain esipuhe ja jälkisanat, teos on kuin tähän päivään kirjoitettu. MITEN ON MAHDOLLISTA, ettei valtaosa venäläisistä reagoi juuri mitenkään johtajansa käynnistämään "erikoisoperaatioon"? Joitain vastauksia kysymykseeni tarjosi jo  Svetlana Aleksijevitšin Afganistanin sotaa käsittelevä dokumenttiromaani Sinkkipojat (Kirjareppu 13.2.20

  Näkyjä maailman synnystä hamaan loppuun saakka Jussi Hyvärinen: Olduvain rotko. Kulttuurivihkot 2022. 66 s. Hitaasti maa liikkuu, parahtelee ja ulvoo, / hitaasti ryömivät kivet, kierivät luut esiin, / hitaasti kaivautuvat esi-isät huokaavasta paahtuneesta maasta, / hitaasti syntyvät kuolleista elämään ja katsovat sinua silmiin. Joensuulaisen runoilijan ja kirjastonhoitajan  Jussi Hyvärisen (s. 1973) toinen runokokoelma Olduvain rotko lähtee liikkeelle jyrkkäseinämäisestä laaksosta, joka sijaitsee Itä-Afrikan hautavajoamassa Tansaniassa. Olduvain rotko on merkittävä esihistoriallinen kaivauskohde, ja sitä pidetään ihmiskunnan alkukotina. Osip Mandelštamista väitelleen Hyvärisen mukaan runojen taustalta löytyy venäläisten modernistien koulukunta, akmeistit, ja sen piirissä vaikuttanut adamismi. Adamistit halusivat kuvata maailmaa Aadamin silmin, tuoreena ja vastasyntyneenä, ja samaa tavoittelee onnistuneesti myös Jussi Hyvärinen. KOKOELMAN ENSIMMÄINEN OSASTO on omistettu Aadamille ja