Kirjareppu

Nautinnolla on hintansa Tove Ditlevsen: Aikuisuus (Gift, 1971). Suom. Katriina Huttunen. S&S 2022. 222 s. Rakkaudessa on se hirveä puoli, että se tekee täysin välinpitämättömäksi kaikkia muita ihmisiä kohtaan,  sanoo minäkertoja tanskalaisen  Tove Ditlevsenin (1917-1976) romaanissa Aikuisuus maatessaan neljännen miehensä Victorin syleilyssä. Aikuisuus on Ditlevsenin omaelämäkerrallisen trilogian päätösosa. Edelliset olivat nimeltään Lapsuus ja Nuoruus . Kertojan aikuisuutta edetään romaanissa kuitenkin vain kymmenisen vuotta, hänen paristakymmenestä ikävuodestaan noin kolmekymppiseksi, ja sinäkin aikana aikuisuus tuntuu nuoren Toven elämää ajatellen enemmän tai vähemmän ironiselta luonnehdinnalta. Tanskan kielessä romaanin nimi Gift merkitsee myrkkyä ja naimisissa oloa, ja juuri tämän kaksoismerkityksen ympärille kietoutuvat romaanin tapahtumat. ROMAANIN AVAUKSESSA kirjailijanuransa alussa oleva kertoja elää epätyydyttävässä ensimmäisessä avioliitossaan. Porvarillinen liitto huo

  Elämää kolonialismin kurimuksessa  Abdulrazak Gurnah: Loppuelämät (Afterlives, 2020). Suom. Einari Aaltonen. Tammi 2022. 339 s. Vuoden 2021 kirjallisuuden Nobelin sai Sansibarissa syntynyt mutta Britanniaan poliittisena pakolaisena emigroitunut ja englanniksi kirjoittava Abdulrazak Gurnah (s. 1948). Gurnahin syntyessä Sansibar oli Britannian siirtomaata mutta itsenäistyi 1960-luvulla. Itsenäistymistä seurasi kuitenkin vallankumous, ja olot olivat pitkään rauhattomat vielä yhdistyneen Tansanian tasavallan syntymisen jälkeenkin. Joutuessaan jättämään kotimaansa Gurnah oli 18-vuotias.  Postkoloniastisen kirjallisuuden professorina toiminut tuottelias kirjailija sai ansaitsemaansa huomiota vasta palkitsemisensa myötä. Nobelistin ensimmäinen romaanisuomennos Loppuelämät  on tuoreinta, parin vuoden takaista ja ilmeisesti hyvin tyypillistä Gurnahia. Ainakin siihen sopivat hyvin palkintokomitean kiitokset "tinkimättömästä ja intohimoisesta tunkeutumisesta kolonialismin vaikutuksiin sek