Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2020.

Jenny Offill: Ilmastoja

Kuva
  Kuinka toimia katastrofin lähetessä?  Jenny Offill: Ilmastoja (Weather, 2020). Suom. Marja Luoma. Gummerus 2020. 205 s. Yhdysvaltalainen Jenny Offill (s. 1968) valloitti kansainväliset kirjamarkkinat romaanillaan Syvien pohdintojen jaosto ( Dept. of Speculation, 2014 ).   Kirja ilmestyi suomeksi 2018 ja herätti meilläkin suurta huomiota omaperäisyydellään. Uusimmassa kirjassaan  Ilmastoja kirjailija käyttää samanlaista pirstaleista kerrontatyyliä mutta tekee teräviä huomiota perhepiirin lisäksi koko yhdysvaltalaisesta yhteiskunnasta. Romaanin päähenkilö ja havaintojensa kirjaaja on brooklyniläinen yliopiston kirjastonhoitaja Lizzie. Hän kertoo muutamalla lauseella päivän mittaan kohtaamistaan ihmisistä, erilaisista sattumuksista, puuhistaan, perheestään ja sukulaisistaan ja kirjaa samalla ylös vastaansa tulevia kiinnostavia tietoja ja pikkutapahtumia. Katkelmien aiheet vaihtelevat tärkeistä kepeisiin ja jopa triviaaleihin. LIZZIEN TYÖT lisääntyvät, kun hän lupautuu vastaamaan entisen

Jenni Linturi: Mullojoki, 1950

Kuva
  Kun pahinta on keskinkertaisuus  Jenni Linturi: Mullojoki, 1950. Gummerus 2020. 248 s.  Maaseutu avautuu joka puolella tasaisena ja valtavana, aidatut viljelmät, roudan syömät laitumet. Kuusiaita ja loiva kukkula. Sen huipulle rakennettu talo on samanlainen kuin tuhannet keskisuuret maalaistalot Hämeessä, käytännöllinen pikemminkin kuin korea, harmaaksi kuluneet ikkunapuitteet pienissä ruudullisissa laseissa. Puolakat ovat asuttaneet taloa vuosikymmeniä mutta eivät satoja. Jenni Linturin  (s. 1979) uusi romaani  Mullojoki, 1950 pohjautuu edeltäjänsä tavoin kirjailijan suvun vaiheisiin. Kuten nimikin sanoo, eletään 1950-lukua Hämeen Mullojoella lähellä Lahden kaupunkia. Romaani toimii itsenäisenäkin, mutta henkilöiden elämään sukeltaminen käy varmasti sujuvammin, jos he ovat ennestään tuttuja. OLAVI PUOLAKKA, leskeksi jääneen Ingeborg Puolakan ylioppilaspoika, opiskelee Helsingin yliopistossa estetiikkaa ja nykykansain kirjallisuutta ja suunnittelee suuria mutta joutuukin yllättäen na

Maria Peura: Kantajat

Kuva
  Hevostyttöromaani aikuisille Tornionjokivarresta  Maria Peura: Kantajat. Otava 2020. 317 s.  Ishäänsä tullu tyär hyässä ja häijyssä . Niin sanotaan kylällä Sofiasta, Maria Peuran (s. 1970) uuden romaanin Kantajat  nuoresta keskushenkilöstä. Eletään vuoden 1959 yhtä huhtikuun viikkoa Tornionjokilaaksossa jäiden lähtöä odotellen. Sofian isä Viktor on istunut tuomiota miestaposta ja äiti Sylvia yrittänyt elättää perhettä pyykkäämällä. Sofia käy vielä koulua mutta viettää paljon aikaa rehtorintalossa rouva Haikaran nuorimmaista Maita hoitamassa. Sofia odottaa hartaasti isän kotiin pääsyä, sillä isä on luvannut, että Sofialle rakas, huonokuntoinen Hilla-hevonen viedään Narvikiin kaltaistensa norjanvuononhevosten laumaan parantumaan. Isä on jo hiihtämässä kotia kohti, mutta onko hän sanojensa mittainen ja toteutuuko Sofian unelma? Onko koulun talonmiehen virkaa hoitanut jopparien johtohahmo muuttanut tapansa, ja rauhoittuuko elämä kotona ja kylässä Viktorin ottaessa taas ohjat käsiinsä, va

Vilja-Tuulia Huotarinen: Omantunnon asioita

Kuva
  Herkkupaloja runoista nauttiville    Vilja-Tuulia Huotarinen: Omantunnon asioita. Siltala 2020. 64 s.  Omatunto kannattaa pitää terävänä kuin keittiöveitset. Syyllisyyden voi / vaihtaa toiseen vaikka joka päivä. Jos samaa syyllisyyttä kantaa kauan, / se alkaa painaa. Ei ole hyvä koko ajan kantaa. Niska kipeytyy, pää ei käänny. - -  Omantunnon asioita on Vilja-Tuulia Huotarisen  (s. 1977) viides runokokoelma. Kansilieve luonnehtii Huotarisen runoja ajatuksiltaan kirkkaiksi ja ytimeltään elämänvimmaisiksi, ja sellaisiahan ne ovat.  Huotarisen proosarunot saattavat aluksi vaikuttaa varsin koruttomilta, "proosallisilta", mutta paljastavat nopeasti voimansa, terävyytensä ja toimivuutensa. KOKOELMAN OSASTOT on nimetty puheena olevien kohteiden mukaan: Vauvoille, Saarelle, Rakastetulle, Ystäville ja Menneille. Otsikointi osoittaa, että runoissa puhutaan erityisesti läheisistä ihmisistä ja ihmissuhteista.  Saari on runoilijalle läheinen Islanti, joka sekin vaatii  ihmisten tavoin t

Kjell Westö: Tritonus

Kuva
  Irti itsepetoksen kahleista  Kjell Westö: Tritonus. Suom. Laura Beck. Otava 2020. 447 s.  Kjell Westön (s. 1961) uuden romaanin nimi  Tritonus viittaa musiikkiin. Ylinouseva kvartti, paholaisen intervalli, kielletty keskiajalta aina valistuksen aikaan, selittää romaanin toinen päähenkilö termiä ja lisää: Se kuulostaa samalta kuin Linda Blairin hämähäkkikävely rappusia alas "Manaajassa". Maailmankuulu kapellimestari Thomas Brander rakennuttaa fiktiiviseen saaristokuntaan Ravaisiin ökyhuvilaa ja on nimennyt sen Casa Tritonukseksi. Naapurinaan hänellä on koulukuraattori ja harrastelijamuusikko Reidar Lindell, paikallisen Rainbow-bändin keskinkertainen ykköskitaristi. Aluksi tuntuu siltä, että nämä viisikymppisensä ylittäneet yksinäiset miehet elävät aivan eri maailmoissa, mutta ennen pitkää he alkavat lähentyä ja löytää toistensa avulla uudenlaisia näköaloja musiikkiin ja elämään. Westön romaanissa puhutaan paljon sekä klassisesta että kevyestä musiikista. Tarina pitää kuitenk