Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2019.
Kuva
27. elokuuta 2019 Antti Rönkä: Jalat ilmassa  Koulukiusattu jää roolinsa vangiksi  Antti Rönkä: Jalat ilmassa. Gummerus 2019. 224 s. Kampaan hiukset, suihkutan niihin suolavettä ja hieron vahan. Otan hyllyltä kylmän, metallisen Osis+Ekstra Strong -hiuskiinnepullon ja suihkutan päähän. Suihkutan viisi, kuusi sekuntia. Kitkerä katku leviää kylpyhuoneeseen. Pidätän yskän, koska tärähdys sotkisi hiukset. Muistan hampaat. Sutaisen ne valkaisevalla tahnalla. Sitten pirskotan vielä Calvin Kleinin hajuvettä, kaksi suihkausta kaulaan ja yksi vasempaan ranteeseen. Nuoren miehen valmistautuminen yliopiston uusien opiskelijoiden ensimmäisiin bileisiin naurattaisi, ellei tietäisi tälläytymisen varsinaisia motiiveja. Rankasti koulukiusattu siinä rakentaa haarniskaa yökerhoiltaan. Josko tästä aukeaisi ihmisarvoinen elämä uudessa kaupungissa ja uusien ihmisten joukossa. ANTTI RÖNGÄN (s. 1996) esikoisteos  Jalat ilmassa on vahvasti omaelämäkerrallinen romaani Aarosta, jolla vihdoink
Kuva
25. elokuuta 2019   Katja Seutu: Jäätyväinen Runoilija kirjaa maailman tilaa Katja Seutu: Jäätyväinen. Runoja. WSOY 2019. 70 s. Jäätyvänen on kirjallisuudentutkija ja runoilija Katja Seudun  (s. 1973) kolmas runokokoelma. Jo edelliset kokoelmat  Minä olen hänen asuinsijansa (2015) ja  Kuusilla mittaan aikaa  (2017) osoittivat Seudun kulkevan paljolti sodanjälkeisten modernistiemme jäljissä. Katja Seutu on tutkinut mm. Antti Hyryn proosaa ja Mirkka Rekolan lyriikkaa. Eräässä runossaan Seutu suorastaan tunnustaakin yhteytensä modernisteihin, jotka pitivät yhtenä esikuvanaan perinteistä japanilaista lyriikkaa, sen kuvailmaisua ja tiukkaa muotoa. Seutu kirjoittaa: Vanha japanilainen / kirjoitti hibiskuksesta, / se valaisee tihkusateen / ja sumupilven lävitse. / Lähden etsimään sitä. SEUDUN runoissa oleskellaan paljon luonnossa, tarkkaillaan sitä ja tehdään havaintoja sen yksityiskohdista. Runoissa, kuten kokoelman nimikin antaa ymmärtää, liikutaan pääos
Kuva
23. elokuuta 2019 Nina Honkanen: Pohjakosketus  Naimisissa narsistin kanssa  Nina Honkanen: Pohjakosketus. Into 2019. 284 s. - Kaikille pariskunnille tulee joskus riitoja, mutta terveessä riitatilanteessa kenenkään ei tarvitse pelätä. Ei lasten eikä aikuisten. Repliikki on terapeutin, jonka luokse vaimo on hakeutunut ahdistavassa avioliittotilanteessaan Nina Honkasen  uudessa romaanissa  Pohjakosketus. Vaimo kuulee asian jo toistamiseen, mutta häneltä menee vielä aikaa sen lopulliseen ymmärtämiseen. Kirjailija ja toimittaja Nina Honkanen (s. 1968) valmistui joku vuosi sitten seksuaalikasvattajaksi. Se näkyy hyvin hänen juuri ilmestyneestä romaanistaan. Päähenkilö, josta käytetään vain nimeä nainen, pohtii avioliittoaan ja muitakin ihmissuhteitaan paikoittain sellaisella perusteellisuudella, että väsähtämiseltä pelastaa lähinnä Honkasen taitava kielenkäyttö. LEHTIJUTTUJEN perusteella Pohjakosketus ammentaa paljolti kirjailijan omasta elämästä. Romaanissa kaksi ker
Kuva
20. elokuuta 2019 Louise Penny: Kuolema kiitospäivänä  Kuka murhasi kaikkien rakastaman eläkeläisopettajan? Louise Penny: Kuolema kiitospäivänä (Still Life 2005). Suom. Raimo Salminen. Bazar 2019. 367 s. Kuolema kiitospäivänä on kanadalaisen Louise Pennyn  (s. 1958) suositun dekkarisarjan avausosa. Sarja toinen osa Kylmän kosketus ilmestyy alkusyksystä ja kolmas näillä näkymin ensi keväänä. Dekkareiden ystäville kaksi ensimmäistä osaa saattavat kuitenkin olla jo ennestään tuttuja, ne on nimittäin julkaistu WSOY:n SaPo-sarjassa, avausromaani nimellä Naivistin kuolema (2008). On ymmärrettävää, että kun sarjan suomentamista on tällä kertaa tarkoitus jatkaa kahta kirjaa pitemmälle, lähdetään liikkeelle alusta. Olisi kuitenkin tuntunut reilulta panna paremmin näkyville aiempien suomennosten olemassaolo, varsinkin kun niihin ei liene avausosan nimeä lukuunottamatta tehty muutoksia. Toki quebeciläisen rikoskomisarion Armand Gamachen henkilö ja työskentely ovat kiinnostavaa
Kuva
13. elokuuta 2019   Colm Tóibín: Nora Webster Arkinen surutyö kasvaa kiinnostavaksi selviytymistarinaksi   Colm Tóibín: Nora Webster (Nora Webster 2014). Suom. Kaijamari Sivill. Tammi 2016. 410 s. Tällaista yksin eläminen siis on, hän ajatteli. Ei sellaista yksinäisyyttä, jota hän tähän asti oli kokenut, ei hetkiä jolloin Mauricen kuolema oli tuntunut kolarin kaltaisena shokkina koko ruumiissa, vaan ajelehtimista ihmismeressä ilman ankkuria, sitä että kaikki oli omituisen merkityksetöntä ja hämmentävää. Eletään 1960-luvun loppua Irlannissa Wexfordin piirikunnan Enniscorthyssa. Keski-ikäisen kotiäidin Nora Websterin opettajamies on kuollut, ja neljän lapsen äiti on äkkiä yksin huolehtimassa perheen selviytymisestä. Tekee tiukkaa henkisesti ja taloudellisesti. Ensimmäiseksi joudutaan luopumaan perheen pitkäaikaisesta kesäpaikasta. Nora Webster on irlantilaisen Colm Tóibínin   (s. 1955) kolmas suomennettu romaani. Elokuvanakin tunnettu  Brooklyn ilmestyi suomeksi 201
Kuva
2. elokuuta 2019 Orhan Pamuk: Istanbul. Muistot ja kaupunki  Raunioiden runoutta Orhan Pamuk: Istanbul. Muistot ja kaupunki (2003). Suom. Tuula Kojo. Tammi 2010. Keltainen pokkari. 514 s. Vuonna 2006 kirjallisuuden Nobelilla palkittu Orhan Pamuk  (s. 1952) kirjoittaa Istanbul -kirjansa alussa asuneensa peräti puoli vuosisataa samassa paikassa ja talossa ja jatkaa: Joskus pidän itseäni epäonnisena, koska olen syntynyt Istanbulissa, kaupungissa joka hävityksen, köyhyyden ja surun kuihduttamana vanhenee tuhoutuneen imperiumin tuhkan ja alati sortuvien raunioiden alla. Toisaalta kirjailija tietää olevansa onnekas, koska on syntynyt varakkaaseen perheeseen. Hän kokee Istanbulin vääjäämättömäksi kohtalokseen samaan tapaan kuin ruumiinsa ja sukupuolensa. Niinpä kirja kertookin kahdesta toisiinsa tiiviisti kietoutuneesta aiheesta: itsestäni kertoessani yritän kertoa Istanbulista ja Istanbulista kertoessani itsestäni. ISTANBUL -teoksessa seurataan   Pamukin lapsuus- ja