Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2018.
Kuva
28. elokuuta 2018 Isä, moon ny täälä Peter Sandströmin pohdinnoissa pyykkinarullakin on paljon kerrottavaa Peter Sandström: Äiti marraskuu. Kahdeksan pohdintoa (Mamma november. Åtta betraktelser). Suom. Outi Menna. Schildts & Söderströms 2018. 215 s. Peter Sandströmin (s. 1963) jokainen suomennettu teos on ollut minulle suuri ilon aihe. Novellikokoelma Sinulle joka et ole täällä ilmestyi suomeksi 2012 ja romaanit V alkea kuulas ja Runeberg-palkinnon saanut  Laudatur 2014 ja 2016. Vastikään julkaistu  Äiti marraskuu  sisältää novellistisia pohdintoja tai pohdiskelevia novelleja, miten vain, kirjan kertojan läheisten elämästä ja samalla kertojan omastakin elämästä ja on jälleen salaperäinen, askarruttava ja riemastuttava lukukokemus. Kokoelman kahdeksassa pohdinnossa kertojana on kuten ennenkin fiktioon itsensä häivyttävä kirjailija Peter Sandström, ja autobiografinen linja jatkuu muutoinkin. Tapahtumat sijoittuvat edelleen Uudenkaarlepyyn ja Turun maisemiin,
Kuva
20. elokuuta 2018 Tottelenko lakia vai sydäntäni? Kamila Shamsien romaani radikalisoitumisesta ja rakkaudesta vaivaa avoimeksi jäävillä kysymyksillään pitkän aikaa Kamila Shamsie: Joka veljeään vihaa (Home Fire, 2017). Suom. Kristiina Drews. Gummerus 2018. 302 s. Pakistanilaissyntyisen, Englantiin asettuneen  Kamila Shamsien (s. 1973) Joka veljeään vihaa -romaanin alussa on lainaus Sofokleen näytelmästä Antigone: Ne, joita me rakastamme... ovat valtion vihollisia. Lainaukseen tiivistyy romaanin keskeinen tematiikkaa ja lähtöasetelma. Romaani sai alkunsa Shamsielle esitetystä pyynnöstä kirjoittaa moderni versio Sofokleen Antigone-tragediasta. Kirjailija kiinnostui ajatuksesta, mutta näytelmän sijasta syntyikin romaani, joka voitti tänä vuonna arvostetun Women´s Prize for Fiktion -palkinnon. Shamsien romaani toimii erinomaisesti, vaikkei Sofokleen Antigonen tarinaa muistaisikaan. Toisaalta se on nopeasti kerrattavissa vaikkapa Kirsti Simonsuuren onnistuneena kään
Kuva
8. elokuuta 2018 Älä luule, että sinä olet jotain  Tapio Koivukarin vahva historiallinen romaani noitavainojen Islannista on pääteemoiltaan iätön ja ajaton Tapio Koivukari: Poltetun miehen tytär. Johnny Kniga, 2018. 282 s.      Ei Hyväniemi turhaan ollut hyväniemi, oli isäni Thórdur usein sanonut. Ehkä uhmallaankin ylpistellen, hyvän paikan asujaa monet kadehtivat.     Kunnes kaikki muuttui, ja toiset kavahtivat Hyväniemen väkeä. Tapio Koivukarin (s. 1959) 1600-luvulle sijoittuva historiallinen romaani Poltetun miehen tytär  kertoo heti aluksi, minkä kohtalokkaan virheen Islannin Rantojen kihlakunnassa Árnesin pitäjässa Hyväniemen kärjessä asustava Thórdur on tehnyt joutuessaan syytetyksi noituudesta. Tanskalais-norjalainen kirjailija Aksel Sandemose on romaanissaan Pakolainen ylittää jälkensä   (1933) antanut ilmiölle nimen Janten laki. Janten lain ensimmäinen sääntö kuuluu: Älä luule. että sinä olet jotain , ja loput kymmenen täydentävät samaa ajatusta.
Kuva
1. elokuuta 2018 Osoitekirjasta kasvaa kokonainen elämäntarina  Sofia Lundbergin viihteellisessä esikoisromaanissa on onnistuneet ja kiusalliset hetkensä Sofia Lundberg. Punainen osoitekirja (Den röda adressboken, 2017). Suom. Tuula Kojo. Otava 2018. 317 s. Sofia Lundberg (s. 1974) on tukholmalainen toimittaja, jonka esikoisromaanin  Punainen osoitekirja  kerrotaan keränneen Ruotsissa runsaasti menestystä ja paljon käännösoikeuksia. Muistoja, rakkautta ja ystäviä kiehtovassa romaanissa. Näin mainostaa kirjan kansilieve ja paljastaa samalla romaanin lajityypin. Siis kesäviihdettä parhaimmillaan? Kyllä ja ei. Romaanin rakenneidea on onnistunut. Lundberg ei kirjoita päähenkilönsä Doris Almin elämäntarinaa - siitähän romaanissa on kyse - perinteiseen tapaan alkuun ja loppuun sijotettujen kehysten väliin vaan kuljettaa koko romaanin matkan rinnakkain kahta tarinaa: toista 96-vuotiaan, kuolemaa odottelevan Doriksen viimeisistä vaiheista ja toista, jossa Doris kerto