Tekstit

Näytetään tunnisteella essee merkityt tekstit.
Kuva
24. huhtikuuta 2018 Siperia kirjailijoiden opettajana  Martti Anhavan esseissä vankileirejä katsotaan monelta kulmalta Martti Anhava: Siperia opettaa. Kirjoituksia. Otava 2018. 335 s. Siperia on seutu joka ei ole paikka. Siperialla ei ole rajoja. Siperia on kielikuva ja mielentila. Matkakirjailija Ian Frazer mainitsee että New Yorkin ja Los Angelesin paremmissa ravintoloissa Siperiaa ovat sivupöydät. Näin Martti Anhava (s. 1955) aloittaa eessekokoelmassaan Siperia opettaa kirjoituksen, jossa piirretään eräänlaista yleiskuvaa "Siperia-matkailusta" ennen vallankumousta. Anhava kertoo Siperian valloittamisen alkaneen lokakuussa 1582 kasakoiden toimesta, mutta valtavan alueen asuttaminen kävi hitaasti ja paljolti samalla tavalla kuin asutettiin Australiaa ja Pirunsaarta. Siperian asuttamisen historia on paljolti karkottamisen historiaa,  kirjoittaa Anhava. Kun vallanpitäjille alkoi selvitä, millaisia luonnonrikkauksia Siperia tarjosi, väkeä alettiin tuo...
Kuva
20. tammikuuta 2018 Esseisti pohtii elämää ja taiteita Markku Envall on yhtä kotonaan kaduilla ja kirjallisuudessa Markku Envall: Tavaratalo taivasalla ja muita esseitä. WSOY . 225 s. Markku Envall (s. 1944) kiertelee  uusimman esseekokoelmansa  Tavaratalo taivasalla avausesseessä Hakaniemen markkinoiden kojukujia ja miettii markkinoiden olemusta ja muutoksia. Kirjan viimeisessä esseessä hän tutkii ilon ilmenemismuotoja ja perimmäistä olemusta. Siinä välillä retkeillään Pyhän kirjan lehdillä, viivytään klassikkotarinoiden äärellä, jutustellaan katututtujen kanssa ja syvennytään mm. itsemurhan oikeutukseen. Envall näyttää, kuinka oikeastaan asia kuin asia sopii esseistin käsittelyyn, ja tarttuu yhtä hanakasti ajankohtaisiin kuin ikuisuusaiheisiin. Olennaista on, mitä aiheesta löytää, mitä siitä on sanottavaa ja kuinka sen sanoo. Envallin "tavaratalo" tarjoaa tutuista asioista uusia näkökulmia, nostaa esille unohdettua arvotavaraa ja paljastaa, mistä es...
Kuva
23. heinäkuuta 2017 Miksi ja miksipä ei? Tove Janssonilta julki lehtitekstejä, joita hän ei itse kelpuuttanut kansien väliin Tove Jansson: Bulevardi ja muita kirjoituksia. Toim. ja suom. Sirke Happonen. Tammi 2017. 288 s.  On kevät ja istun pienessä ranskalaisessa puistossa aivan kirkon takana ja tarkoitus on, että kirjaan uusia ideoita vihkoon, joka hankittiin ennen kuin me matkustimme tänne. Kyyhkyset pyrähtelevät nurmikolla piruettejaan, jokunen turisti istuu levähtämässä penkillä, kaikki on rauhallista. Toistaiseksi olen kirjoittanut vasta päivämäärän ensimmäiselle sivulle, luulen että eilen. Ideoita pitäisi tulla mieleen tulvimalla, mutta jostain syystä ne ovat hävinneet. Minäkertoja miettii vaihtoehtoja mutta hylkää ne kaikki. Onko häneltä loppunut kaikki sanottava vai onko hänestä tullut tukahduttavan itsekriittinen? Katkelma on  Tove Janssonin  (1914-2001)   novelliluonnoksesta Kerran puistossa vuodelta 1995. Se on päätösnovellina Si...
Kuva
1. elokuuta 2016 Lukemisen ilosta ja tärkeydestä  Merete Mazzarella kestää toisenkin lukukerran Merete Mazzarella: Silloin en koskaan ole yksin. Lukemisen taidosta. Suom. Kaarina Sonck. Tammi 2016. 242 s. Kun Merete Mazzarella kirjoittaa kirjoista ja kirjailijoista, tarjolla on takuuvarmasti kiinnostavia näkemyksiä ja kannanottoja. Luin vastikään Mazzarellan vuonna 1999 julkaistun Silloin en koskaan ole yksin - kirjan uudestaan juuri ilmestyneenä pokkarina, ja jälleen teksti tempasi mukaansa. Mazzarella ei esitelmöi vaan tarinoi. Hän keskustelee, pohtii ja tekee ehdotuksia ja kertoo välillä itsestäänkin kuin istuttaisiin vastatusten kahvikupin ääressä. Lukemisen taitoa käsittelevä esseekirja tarjoaa kirjallisuusnalyysiensä ohessa pohdiskelua kirjailijan ja lukijan suhteesta, kirjojen syntyprosesseista ja kirjailijan vapauksista ja vastuista. Mazzarella elävöittää tarinointiaan kirjallisuusnäytteillä, anekdooteilla ja tapahtumilla elävästä elämästä. Kirj...
Kuva
25. kesäkuuta 2016 Luen, näen, tunnen Siri Hustvedtin esseissä lyövät kättä tieteet ja taiteet Siri Hustvedt: Elää, ajatella, katsoa (Living, Thinking, Looking, 2012). Suom. Kaisa Sivenius. Otava 2016. 462 s. Siri Hustvedt  (s. 1955), norjalaistaustainen amerikkalaiskirjailija, tunnetaan ehkä parhaiten romaaneistaan, joista viimeksi suomennettuja ovat Kesä ilman miehiä ja Säihkyvä maailma. Mutta Hustvedt on myös esseisti. Muutama vuosi sitten häneltä ilmestyi suomeksi kokoelma Vapiseva nainen - Hermojeni tarina. Viime kevään suomennoksessa  Elää, ajatella, katsoa  Hustvedt kirjoittaa seikkailuistaan "taideteorian, neurotieteen ja psykoanalyysin kentillä". Kirjan esseet ovat peräisin kuuden vuoden ajalta. Ne ovat alkujaan ilmestyneet erilaisissa erikoisalojen julkaisuissa ja aikakaus- ja sanomalehdissä, ja muutamat ovat alun perin olleet esitelmiä tai puheita. Kaikille niille on kuitenkin tunnusomaista minä-muoto ja omien kokemusten hyödyntämine...
Kuva
7. kesäkuuta 2016 "Suomi mustemmaksi, maailma paremmaksi"  Ritva Siikala kirjoittaa muukalaisuudesta meillä ja maailmalla Ritva Siikala: Musta sielu, valkonaama. Kertomuksia elämästä ja muukalaisuudesta. Aula & Co 2016. 287 s. Teatteriohjaaja  Ritva Siikalan (s.1941) uuden kirjan nimi Musta sielu, valkonaama herättää heti voimakkaita mielikuvia. Valkonaama-nimitys tuo mieleen lännenromaanit ja intiaanifilmit ja intiaanien maille tunkeutuvat kalpeanaama-muukalaiset. Musta sielu puolestaan herättää ajatuksia kantajansa sisällä asuvasta pahansuopuudesta. Ei ihme, että Ritva Siikala säikähti, kun mosambikilainen Mateus Tembe yllättäen ilmoitti hänelle: "Kuke, sinulla on musta sielu." Oltiin Helsingin Aleksanterin teatterissa ja harjoiteltiin Zambezi -nimistä näytelmää, jossa Mateus oli toisen keskeisen miesroolin esittäjä. Luonnehdinta oli kuitenkin suuri kohteliaisuus! Tietenkään musta ei voi olla afrikkalaiselle pelon tai pahan väri. Se...
Kuva
25. tammikuuta 2016   Viisaassa seurassa Korsikassa W. G. Sebald: Merkintöjä Korsikasta. Suom. Oili Suominen. Tammi 2016. 71 s. Austerlitzista (suom. 2002) se alkoi, rakkauteni saksalaissyntyisen  W. G. Sebaldin ( 1944-2001) teksteihin. Sen jälkeen ilmestyivät suomeksi teokset  Vieraalla maalla (2004) , Saturnuksen renkaat (2010) ja Huimaus  (2011). Sebaldin pitämän luentosarjan koosteesta  Ilmasota ja kirjallisuus (2014) kirjoitin blogissa vuosi sitten (22.1.2015), ja nyt saan ihastella pientä vastailmestynyttä tekstikokoelmaa Merkintöjä Korsikasta. -  Kaikista näistä lämmin kiitos kääntäjä  Oili Suomiselle. Vuonna 1970 Englantiin muuttanut Sebald toimi eurooppalaisen kirjallisuuden professorina mutta ehti työnsä ohella kirjoittaa useita kokoelmia proosaa ja runoa. Hänen faktan ja fiktion välimaastoon sijoittuvat, esseetä, matkakertomusta, muistelmaa, kulttuurin- ja historiantutkimusta ja musta-valkoista kuvamater...