Kirjareppu

25. lokakuuta 2018 1960-luvun suomalaissiirtolaiset ovat nyt Ruotsissa ihmeissään Antti Tuurin Tangopoikien tarina jatkuu yllättävällä aikaloikalla  Antti Tuuri: Aavan meren tuolla puolen. Otava 2018. 222 s. Antti Tuurin (s. 1944) romaani   Tangopojat  (2016) jätti odottamaan jatkoa Ruotsiin 1960-luvulla muuttaneiden suomalaisten vaiheista. Kun kustantaja ilmoitti Tuurin uuden romaanin Aavan meren tuolla puolen ilmestymisestä, olin varma, että nyt saadaan lisätietoa Tangopoikien hanuristin Saulin ja laulusolistin Elinan yhteiselon onnistumisesta ja muidenkin suomalaissiirtolaisten vaiheista naapurimaan leivissä. Tavallaan saadaankin, mutta pitkän aikahypyn Tuuri kyllä tekee. Tangopojat ovat jo eläkeikäisiä, ja ruotsalainen työelämä on nyt uusien sukupolvien miehittämä. Maahanmuuttajat tulevat kansankotiin ihan toisaalta ja saattavat suunniltaan vanhat finnjävelitkin. ROMAANI RAKENTUU kahden pääjuonen varaan, hitaan ja nopean. Toisessa jutellaan, tois...

20. elokuuta 2018 Tottelenko lakia vai sydäntäni? Kamila Shamsien romaani radikalisoitumisesta ja rakkaudesta vaivaa avoimeksi jäävillä kysymyksillään pitkän aikaa Kamila Shamsie: Joka veljeään vihaa (Home Fire, 2017). Suom. Kristiina Drews. Gummerus 2018. 302 s. Pakistanilaissyntyisen, Englantiin asettuneen  Kamila Shamsien (s. 1973) Joka veljeään vihaa -romaanin alussa on lainaus Sofokleen näytelmästä Antigone: Ne, joita me rakastamme... ovat valtion vihollisia. Lainaukseen tiivistyy romaanin keskeinen tematiikkaa ja lähtöasetelma. Romaani sai alkunsa Shamsielle esitetystä pyynnöstä kirjoittaa moderni versio Sofokleen Antigone-tragediasta. Kirjailija kiinnostui ajatuksesta, mutta näytelmän sijasta syntyikin romaani, joka voitti tänä vuonna arvostetun Women´s Prize for Fiktion -palkinnon. Shamsien romaani toimii erinomaisesti, vaikkei Sofokleen Antigonen tarinaa muistaisikaan. Toisaalta se on nopeasti kerrattavissa vaikkapa Kirsti Simonsuuren onnistun...

20. kesäkuuta 2018 Vainoa voi paeta, kohtaloaan ei  Golnaz Hashemzadeh Bonden pakolaisnaisen tarina on intensiivinen ja haastava lukukokemus Golnaz Hashemzadeh Bonde: Olimme kerran (Det var vi, 2017). Suom. Jaana Nikula. Otava 2018. 218 s. Ruotsissa ilmestyy tiheään pakolaisuutta ja maahanmuuttoa käsittelevää kaunokirjallisuutta. Hiljattain kirjoitin Kirjarepussa (11.4.2018) Johannes Anyurun vaikuttavasta, viime vuonna August -palkinnon saaneesta dystopiasta  He hukkuvat äiriensä kyyneliin , ja jälleen olen esittelemässä  pakolaisuuteen kytkeytyvää romaania. Tällä kertaa kyseessä on Iranissa 1983 syntyneen Golnaz Hashemzadeh Bonden toinen romaani Olimme kerran. Kirjailijan perhe pakeni Ruotsiin kirjailijan ollessa vasta pieni lapsi. En tiedä perheen vaiheiden yhteyksistä romaanin tapahtumiin, mutta kirjan minäkertoja Nahid on hänkin paennut Ruotsiin miehensä Masoodin ja pienen tyttärensä Aramin kanssa. Pariskunta on ollut mukana islamis...

11. huhtikuuta 2018 Jos rasismi voittaa, tulevaisuus on tuskallinen Johannes Anyurun palkittu romaani puhuttelee kauheudellaan ja kauneudellaan Johannes Anyuru: He hukkuvat äitiensä kyyneliin (De kommer att drunkna i sina mödrars tårar, 2017). Suom. Outi Menna. S&S, 2018. 303 s. Johannes Anyuru (s. 1979) on ruotsalainen kirjailija ja runoilija, joka oli ehdolla August-palkinnolle jo kansainvälisellä läpimurtoteoksellaan  Myrsky nousee paratiisista (2014) . Palkinto tuli kuitenkin viime vuonna hyvin erityyppisellä romaanilla  He hukkuvat äitiensä kyyneliin . Outi Mennan jälleen taitavasti suomennettu romaani on vaikuttava ja surumielinen kuvaus siitä, mihin epäonnistunut pakolaispolitiikka ja rasismin lisääntyminen voivat pahimmillaan johtaa. ROMAANI ALKAA rajusti kolmen islamistinuoren terrori-iskulla sarjakuvakaupan yleisötilaisuuteen Göteborgissa. Tilaisuudessa puhuu satiirisia Muhammed-strippejä piirtänyt taiteilija. Mieleen nousee heti s...

13. syyskuuta 2017 Muukalaisia ja maailmankansalaisia  Ei kannata ohittaa mainioita novelleja  Maria Peura: Tunkeilijat.Teos 2017. 222 s. Zinaida Lindén: Rakkaus kolmeen appelsiiniin (Valenciana, 2016). Suom. Jaana Nikula. Into 2017. 210 s. Tiedän, että on paljon ahkeria lukijoita, jotka kuitenkin vierastavat novelleja. Ei kannattaisi. Jää paljon mainioita tarinoita lukematta. Tämän vuoden suomalaista satoa ovat mm. Maria Peuran (s. 1970) Tunkeilijat -kokoelma ja Zinaida Lindénin (s. 1963) äskettäin suomeksi ilmestynyt  Rakkaus kolmeen appelsiiniin (ruotsinkielinen alkuteos Valenciana , 2016). Molemmat kertovat omalla tavallaan maailmamme globaalistumisesta ja elämämme kansainvälistymisestä. MARIA PEURAN  (jostain syystä sisällysluettelotta jätetyssä)  Tunkeilijoissa on reilusti neljättäkymmentä lyhyehköä novellia. Muutamien novellien torniojokivartinen puhetapa tuo mieleen Rosa Liksomin, varsinkin kun roisissa kertomaotteessa o...

1. joulukuuta 2016 Maailma tulee kylään Jälsinkankaalla Antti Heikkisen Matkamies maan naurattaa ja hirvittää Antti Heikkinen: Matkamies maan. Siltala 2016. 350 s. Antti Heikkisen toinen romaani  Matkamies maan lainaa nimensä vanhasta hautajaisvirrestä, eikä suotta. Saattohoitohuoneesta lähdetään liikkeelle, ja yhdenlaiseen kuolemantapaukseen romaani myös päättyy. Siinä välillä vainajia tai melkein vainajia tulee joku muukin. Toisaalta matkamiehiä löytyy savolaiskylästä myös kirjaimellisesti. Kun lakkautetulle ammattikoululle perustetaan vastaanottokeskus, heitä ilmestyy kylälle huomattavasti kauempaa kuin kuntarajan tuolta puolen. Sehän jurppii varsinkin kylän miesväkeä, jonka ihmissuhdetaidot ovat hakusessa jo ennestään. Heikkisen riehakas maalaistarina tuo mieleen nuorisoseurojen kesäteatterit. Niissä meno on kuitenkin kesyä Heikkisen romaanihenkilöiden otteisiin verrattuna. Romaanin tragikoomiset tapahtumat ovat tietysti lajityyppinsä tapaan liio...