Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2021.

David Grossman: Kun Nina sai tietää

Kuva
  Viimeinen yritys ymmärtää suvun traumat  David Grossman: Kun Nina sai tietää (Itti ha-hayyim mesahek harbe 2019). Suom.Minna Tuovinen. Otava 2020. 286 s.     Vene liirtää pikkuiseen satamaan. Lahoava puusilta. Ympärillä kelluu ajopuita. Jäniksen turvonnut kalmo on jumiutunut leväpehkoon. Tuuli on voimakas ja hyytävä. On vaikea puhua ja vaikea kuulla. Sade piikittää niin kuin neulat jokaista paljasta ihokaistaletta. Veneen omistaja sitoo aluksen pieneen kivipaateen rannalla ja työntää toisen laidan kiinni sataman betoniseinämään. Hän ei auta meitä ulos veneestä. Rafael kapuaa kivilaiturille ja ojentaa meille kätensä. Ensin nousee Vera, sitten Nina ja sitten minä.  Minä olen saarella Golissa. Israelin nykykirjallisuuden kärkinimi David Grossman (s. 1954) sai 2017 kansainvälisen Booker-palkinnon yhdenillan romaanistaan Hevonen meni baariin (Kirjareppu 21.10.2018), ja häntä on ehditty veikkailla myös nobelistiksi. Kun on lukenut Grossmanin uusimman romaanin Kun Nina sai tietää , ei pane

Karolina Ramqvist: Karhunainen

Kuva
Skandaali 1500-luvulta johtaa kirjailijan tarkastelemaan myös omaa työtään ja naiseuttaan  Karolina Ramqvist: Karhunainen (Björnkvinnan 2019). Suom. Laura Kulmala. Gummerus 2020. 363 s. Margueriten olemassaolosta ei ole mitään todisteita   ennen päivää, jona Jean-François de la Rocque de Robervalin laivasto lähti La Rochellen satamasta. Oli 16. huhtikuuta 1542. Pidän päivämäärästä. Siitä että se on kirjattu muistiin. Sen ansiosta minulla on jotain konkreettista, edes yksi kiinnekohta josta päivät ja vuodet johtavat nykyhetkeen, ja minuun. Ruotsalainen kirjailija ja feministi Karolina Ramqvist  (s. 1976) selvittelee romaanissaan Karhunainen  renessanssiajan aatelisnaisen Marguerite de la Rocquen erikoislaatuista kohtaloa. Isänsä kuoltua nuori, varakas nainen päätyi sukulaisensa Jean-François de la Rocque de Robervalin holhoukseen ja lähti tämän mukana tutkimusmatkalle Uuteen maailmaan. Laivamatkan aikana tapahtuneen skandaalin vuoksi holhooja kuitenkin hylkäsi hänet lähellä Kanadan rann

Petteri Taalas: Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin

Kuva
  Tiivis tietopaketti maailman tärkeimmästä asiasta  Petteri Taalas: Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin. Tammi 2021. 181 s. Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalas (s. 1961) lainaa vastikään ilmestyneen kirjansa Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin loppusivulla Aleksis Kiven Seitsemää veljestä: "Täällä ei auta valitus ja murhe, vaan työ ja toimi." Taalas itse on erinomainen esimerkki tuon neuvon seuraamisesta. Pitkän ja monipuolisen uran tehnyttä Taalasta on nähty viime aikoina tiheään eri medioissa puhumassa ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta. Hänen viestiään on ollut mieluista kuunnella erityisesti siksi, että hänen asiantuntemuksensa on kiistaton ja hän esittää näkemyksensä vaahtoamatta ja oleelliseen keskittyen. Sama pätee Taalaksen kirjaan. Ensin faktat pöytään, ja sen jälkeen käsiksi päätelmiin ja toteutettavissa oleviin muutoksiin. Selkeä, kiinnostavilla anekdooteilla höystetty esitystyyli takaa, että viesti kulkee perille juuri sellais

Marcus Rosenlund: Kohti korkeuksia

Kuva
Nyt startataan päin tähtiä!  Marcus Rosenlund: Kohti korkeuksia. Ajatusmatkalla avaruudessa (Mot stjärnorna, 2020). Suom. Laura Kulmala. S&S 2020. 253 s. Tiedetoimittaja ja tietokirjailija  Marcus Rosenlund  (s.1969) palkittiin edellisestä teoksestaan  Sää joka muutti maailmaa (2019; Kirjareppu 28.3.2019)  Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla, eikä syyttä. Rosenlund kirjoitti ilmastohistorian käännekohdista niin ymmärrettävästi ja vetävästi, että suosittelin kirjaa lämpimästi kaikille läheisilleni ja ystävilleni . Rosenlundin uuden teoksen Kohti korkeuksia aihepiiri on vaikeammin popularisoitavissa. Avaruuteen ja sen tutkimiseen sukeltaminen vaatii lukijalta mieluusti jonkinlaisia fysiikan ja tähtitieteen pohjatietoja tai ainakin tavanomaista sitkeämpää paneutumista lukemaansa. Rosenlund tekee kuitenkin parhaansa ja onnistuu kuin onnistuukin tempaamaan mukaan avaruusseikkailuunsa. Se jo auttaa alkuun, että kirjoittaja lohduttaa kärryiltä lipsuvaa olemaan huoletta. On kyse niin val

Venla Saalo: Kukkia maan alla

Kuva
Kaunis ja puhutteleva pienoisromaani välimatkoista ja välittämisestä  Venla Saalo: Kukkia maan alla. Gummerus 2020. 159 s. On heinäkuu, torstai.    Karimin jalkapohjat käyvät vasten Stettiner Strassen lämmintä kivetystä. Äiti pitää Karimia kädestä. Työpäivä on ohi, päivähoito on ohi, ja aurinko paistaa äidin olkapäille ja Karimin käsivarsille. Äidin toisessa kädessä  roikkuvat Karimin vihreät sandaalit. - - - Maan alla Panksrassen asematunnelissa on Marianna.       Hän asettelee maljakoihin kukkakaupan edustalle lisää kirjavia tulppaaneja. Mitä kirjavampia, sitä houkuttelevampia. Katkelmat ovat kirjailija ja kääntäjä  Venla Saalon  (s. 1988) ensimmäisestä aikuisille suunnatusta romaanista Kukkia maan alla . Saalon esikoisteos nuortenromaani  Kirkkaalla liekillä  oli ehdolla lasten- ja nuortenkirjojen Finlandia -palkinnolle vuonna 2012. Saalo on jo pitkään asunut Saksassa, ensin Berliinissä ja nyttemmin Saksan rajaseudulla Görlitzissä. Niinpä onkin ymmärrettävää, että  Kukkia maan alla

Howard Jacobson: Shylock, ikuinen

Kuva
  Vaeltava juutalainen sekoittaa elämää Luoteis-Englannin rahapiireissä  Howard Jacobson: Shylock, ikuinen (Shylock Is My Name, 2016). Suom. Kaijamari Sivill. Johnny Kniga 2020. 314 s. Tuorein suomennos  Shakespearen näytelmien mainiossa nykytulkintojen sarjassa on brittikirjailija Howard Jacobsonin  (s. 1942) romaani  Shylock, ikuinen. Se pohjautuu Shakespearen  Venetsian kauppiaaseen , mutta romaanin keskipiste on, kuten nimikin sanoo, tarinan halveksittu juutalainen Shylock. Howard Jacobson on itsekin juutalainen ja näin ollen mitä sopivin Venetsian kauppiaan uudelleen tulkitsijaksi. Romaanissa kyllä käväistään Venetsiassa, mutta tarinan varsinainen tapahtumapaikka on varakkaiden asuttama ns. Kultainen kolmio Cheshiren kreivikunnassa Luoteis-Englannissa. Tarinan päähenkilö, Shylockin nykyvastine, on keski-ikäinen Simon Strulovitch, rikas, kiivas ja herkkänahkainen anglojuutalaisen taiteen keräilijä ja filantrooppi. Strulovitchin vaimo makaa halvaantuneena huoneessaan ja tytär liehu