Tekstit

Jenny Offill: Ilmastoja

Kuva
  Kuinka toimia katastrofin lähetessä?  Jenny Offill: Ilmastoja (Weather, 2020). Suom. Marja Luoma. Gummerus 2020. 205 s. Yhdysvaltalainen Jenny Offill (s. 1968) valloitti kansainväliset kirjamarkkinat romaanillaan Syvien pohdintojen jaosto ( Dept. of Speculation, 2014 ).   Kirja ilmestyi suomeksi 2018 ja herätti meilläkin suurta huomiota omaperäisyydellään. Uusimmassa kirjassaan  Ilmastoja kirjailija käyttää samanlaista pirstaleista kerrontatyyliä mutta tekee teräviä huomiota perhepiirin lisäksi koko yhdysvaltalaisesta yhteiskunnasta. Romaanin päähenkilö ja havaintojensa kirjaaja on brooklyniläinen yliopiston kirjastonhoitaja Lizzie. Hän kertoo muutamalla lauseella päivän mittaan kohtaamistaan ihmisistä, erilaisista sattumuksista, puuhistaan, perheestään ja sukulaisistaan ja kirjaa samalla ylös vastaansa tulevia kiinnostavia tietoja ja pikkutapahtumia. Katkelmien aiheet vaihtelevat tärkeistä kepeisiin ja jopa triviaaleihin. LIZZIEN TYÖT lisääntyvät, kun hän lupautuu vastaamaan entisen

Jenni Linturi: Mullojoki, 1950

Kuva
  Kun pahinta on keskinkertaisuus  Jenni Linturi: Mullojoki, 1950. Gummerus 2020. 248 s.  Maaseutu avautuu joka puolella tasaisena ja valtavana, aidatut viljelmät, roudan syömät laitumet. Kuusiaita ja loiva kukkula. Sen huipulle rakennettu talo on samanlainen kuin tuhannet keskisuuret maalaistalot Hämeessä, käytännöllinen pikemminkin kuin korea, harmaaksi kuluneet ikkunapuitteet pienissä ruudullisissa laseissa. Puolakat ovat asuttaneet taloa vuosikymmeniä mutta eivät satoja. Jenni Linturin  (s. 1979) uusi romaani  Mullojoki, 1950 pohjautuu edeltäjänsä tavoin kirjailijan suvun vaiheisiin. Kuten nimikin sanoo, eletään 1950-lukua Hämeen Mullojoella lähellä Lahden kaupunkia. Romaani toimii itsenäisenäkin, mutta henkilöiden elämään sukeltaminen käy varmasti sujuvammin, jos he ovat ennestään tuttuja. OLAVI PUOLAKKA, leskeksi jääneen Ingeborg Puolakan ylioppilaspoika, opiskelee Helsingin yliopistossa estetiikkaa ja nykykansain kirjallisuutta ja suunnittelee suuria mutta joutuukin yllättäen na

Maria Peura: Kantajat

Kuva
  Hevostyttöromaani aikuisille Tornionjokivarresta  Maria Peura: Kantajat. Otava 2020. 317 s.  Ishäänsä tullu tyär hyässä ja häijyssä . Niin sanotaan kylällä Sofiasta, Maria Peuran (s. 1970) uuden romaanin Kantajat  nuoresta keskushenkilöstä. Eletään vuoden 1959 yhtä huhtikuun viikkoa Tornionjokilaaksossa jäiden lähtöä odotellen. Sofian isä Viktor on istunut tuomiota miestaposta ja äiti Sylvia yrittänyt elättää perhettä pyykkäämällä. Sofia käy vielä koulua mutta viettää paljon aikaa rehtorintalossa rouva Haikaran nuorimmaista Maita hoitamassa. Sofia odottaa hartaasti isän kotiin pääsyä, sillä isä on luvannut, että Sofialle rakas, huonokuntoinen Hilla-hevonen viedään Narvikiin kaltaistensa norjanvuononhevosten laumaan parantumaan. Isä on jo hiihtämässä kotia kohti, mutta onko hän sanojensa mittainen ja toteutuuko Sofian unelma? Onko koulun talonmiehen virkaa hoitanut jopparien johtohahmo muuttanut tapansa, ja rauhoittuuko elämä kotona ja kylässä Viktorin ottaessa taas ohjat käsiinsä, va

Vilja-Tuulia Huotarinen: Omantunnon asioita

Kuva
  Herkkupaloja runoista nauttiville    Vilja-Tuulia Huotarinen: Omantunnon asioita. Siltala 2020. 64 s.  Omatunto kannattaa pitää terävänä kuin keittiöveitset. Syyllisyyden voi / vaihtaa toiseen vaikka joka päivä. Jos samaa syyllisyyttä kantaa kauan, / se alkaa painaa. Ei ole hyvä koko ajan kantaa. Niska kipeytyy, pää ei käänny. - -  Omantunnon asioita on Vilja-Tuulia Huotarisen  (s. 1977) viides runokokoelma. Kansilieve luonnehtii Huotarisen runoja ajatuksiltaan kirkkaiksi ja ytimeltään elämänvimmaisiksi, ja sellaisiahan ne ovat.  Huotarisen proosarunot saattavat aluksi vaikuttaa varsin koruttomilta, "proosallisilta", mutta paljastavat nopeasti voimansa, terävyytensä ja toimivuutensa. KOKOELMAN OSASTOT on nimetty puheena olevien kohteiden mukaan: Vauvoille, Saarelle, Rakastetulle, Ystäville ja Menneille. Otsikointi osoittaa, että runoissa puhutaan erityisesti läheisistä ihmisistä ja ihmissuhteista.  Saari on runoilijalle läheinen Islanti, joka sekin vaatii  ihmisten tavoin t

Kjell Westö: Tritonus

Kuva
  Irti itsepetoksen kahleista  Kjell Westö: Tritonus. Suom. Laura Beck. Otava 2020. 447 s.  Kjell Westön (s. 1961) uuden romaanin nimi  Tritonus viittaa musiikkiin. Ylinouseva kvartti, paholaisen intervalli, kielletty keskiajalta aina valistuksen aikaan, selittää romaanin toinen päähenkilö termiä ja lisää: Se kuulostaa samalta kuin Linda Blairin hämähäkkikävely rappusia alas "Manaajassa". Maailmankuulu kapellimestari Thomas Brander rakennuttaa fiktiiviseen saaristokuntaan Ravaisiin ökyhuvilaa ja on nimennyt sen Casa Tritonukseksi. Naapurinaan hänellä on koulukuraattori ja harrastelijamuusikko Reidar Lindell, paikallisen Rainbow-bändin keskinkertainen ykköskitaristi. Aluksi tuntuu siltä, että nämä viisikymppisensä ylittäneet yksinäiset miehet elävät aivan eri maailmoissa, mutta ennen pitkää he alkavat lähentyä ja löytää toistensa avulla uudenlaisia näköaloja musiikkiin ja elämään. Westön romaanissa puhutaan paljon sekä klassisesta että kevyestä musiikista. Tarina pitää kuitenk

Markku Envall: Kylmää kynäsotaa

Kuva
  Envallin esseitä lukiessa tuntee olevansa hyvässä seurassa   Markku Envall: Kylmää kynäsotaa ja muita esseitä. WSOY 2020. 250 s. Markku Envallin (s. 1944) uusin esseekokoelma Kylmää kynäsotaa on nimestään huolimatta pääosin lempeää pohdiskelua kirjoittajalle tutuista aiheista: kirjallisuudesta, kirkosta ja kristinuskosta, ympäröivän maailman ilmiöistä ja henkilökohtaisista vaiheista ja valinnoista. Envallin esseet sopivat hyvin luettaviksi päivän lyhyisiinkin joutohetkiin. Itse luin niitä iltaisin ja yksi kerrallaan kuin "päivän sanaa". Esseitä voi lukea missä järjestyksessä tahansa. Selailemalla saa nopeasti selville kulloinkin kiinnostavimmalta tuntuvan aiheen. On tietysti lukijasta kiinni, mistä aiheista innostuu ja mitä pitää vähemmän kiinnostavina, mutta esseestä kuin esseestä löytyy aina ajatus tai ajatuksia, jotka pysäyttävät ja panevat miettimään omaa käsitystä tai suhtautumista aiheeseen tai ihmettelemään, mitä kaikkea kirjoittaja keksiikin kaivaa esiin tarkasteluk

Delia Owens: Suon villi laulu

Kuva
  Selviytymistarina Pohjois-Carolinan marskimailta  Delia Owens: Suon villi laulu (Where the Crawdads Sing, 2018). Suom. Maria Lyytinen. WSOY 2020. 416 s. Suon villi laulu on yhdysvaltalaisen eläintieteilijän Delia Owensin (s. 1949) hurjaan menestykseen noussut romaani. Suon villi laulu oli - vastoin kustantajan ennakko-odotuksia - vuosi ilmestymisensä jälkeen USA:n myydyin kirja. Romaanista on tekeillä myös elokuva. Eläinten käyttäytymiseen perehtynyt Owens on aiemmin kirjoittanut tietokirjoja tutkijanelämästään Afrikassa.  Suon villi laulu on hänen ensimmäinen fiktiivinen teoksensa. Se sijoittuu 1950- ja 1960-luvuille Pohjois-Carolinan marski- ja suoalueelle, jota asuttaa hajanainen, elämässään epäonnistunut ja kurjuudessa sinnittelevä  rämeen roskasakki . Yksi joutomaalta oman tilkkunsa vallannut ja sille surkean mökkinsä pystyttänyt on juoppo sotaveteraani Jackson Henry Clark. Clarkin perhe kituuttaa eteenpäin luonnon antimilla ja isän viikoittaisilla työttömyyskorvauksilla, jos n