Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2017.
Kuva
23. heinäkuuta 2017 Miksi ja miksipä ei? Tove Janssonilta julki lehtitekstejä, joita hän ei itse kelpuuttanut kansien väliin Tove Jansson: Bulevardi ja muita kirjoituksia. Toim. ja suom. Sirke Happonen. Tammi 2017. 288 s.  On kevät ja istun pienessä ranskalaisessa puistossa aivan kirkon takana ja tarkoitus on, että kirjaan uusia ideoita vihkoon, joka hankittiin ennen kuin me matkustimme tänne. Kyyhkyset pyrähtelevät nurmikolla piruettejaan, jokunen turisti istuu levähtämässä penkillä, kaikki on rauhallista. Toistaiseksi olen kirjoittanut vasta päivämäärän ensimmäiselle sivulle, luulen että eilen. Ideoita pitäisi tulla mieleen tulvimalla, mutta jostain syystä ne ovat hävinneet. Minäkertoja miettii vaihtoehtoja mutta hylkää ne kaikki. Onko häneltä loppunut kaikki sanottava vai onko hänestä tullut tukahduttavan itsekriittinen? Katkelma on  Tove Janssonin  (1914-2001)   novelliluonnoksesta Kerran puistossa vuodelta 1995. Se on päätösnovellina Sirke Happosen toimi
Kuva
14. heinäkuuta 2017 Leningradilaispojan oppivuodet kasvatuslaitosten saaristossa Eduard Kotšerginin lapsuusmuistelmat pitkästä karkumatkasta läpi Stalinin Neuvostoliiton on uskomaton selviytymistarina Eduard Kotšergin: Risteillä ristityt. Muistiinpanot polvillaan. Suom. Tuukka Sandström. Idiootti 2017. 240 s. - -nämä hajanaiset muistelmat kuuluvat pikkupojalle, jonka osana oli useiden vuosien ajan elää yhdessä muiden koe-eläinten kanssa voitonmarsseja pauhaavassa Neuvostomaassa, keskellä sen kaikkia hirvittäviä ilveilyitä. Muistelmien pikkupoika on puolalaisen äidin ja venäläisen isän vuonna 1937 syntynyt poika Eduard, jolta syntymäpäivänään katosi isä Stepan ja kaksi vuotta myöhemmin äiti Bronja. Kansanvihollisten jälkeläisenä Eduard tietysti pantiin pian NKVD:n "valtionkotiin", ja Siperiassa Omskin lähellä häntä alettiin koulia kaikin mahdollisin kurinpitokeinoin kunnon neuvostokansalaiseksi. Elokuussa 1945 Eduard, "Varjo", kuitenkin karkasi
Kuva
10. heinäkuuta 2017 Henkirakastajia ja aloitusystäviä Miranda Julyn novelleissa rakkaus on rämpimistä Miranda July: Uimakoulu (No one belongs here more than you, 2007). Suom. Hilkka Pekkanen. Siltala 2017. 219 s. Älä jää odottamaan niin pitkäksi aikaa että olet varma, silloin jäät veneestä. Hyppää kyytiin ja pysy liikkeessä: liikettä, liikettä, liikettä! - Näin opastaa isä tytärtään yhdysvaltalaisen Miranda Julyn (s. 1974)  novellikokoelman Uimakoulu lyhyimmässä novellissa Liikettä. Vaikka isän opetukset liittyvät novellissa hyvin konkreettiin ja intiimiin tilanteeseen, ne voi laajentaa luonnehtimaan kokoelman yleishenkeä. Novellien päähenkilöt tekevät kaikkensa, jotteivat juuttuisi paikalleen elämässään eivätkä varsinkaan suhteissaan. Onnistumisen kanssa on niin ja näin, mutta ainakin heillä on päämäärä ja kova halu sitä kohti. MONITAITEELLISELTA Miranda Julylta (kirjailija, elokuvantekijä, muusikko, mediataiteilija) on jo aiemmin suomennettu romaani Avokämm