Kirjareppu

4. joulukuuta 2018 Lars Sundin sukupolviromaani tuntuu etenevän täysin omalakisesti Sundin Pietarsaari-trilogian toista osaa lukiessa tuntee itsensäkin Suomen Liverpoolin asukkaaksi Lars Sund: Missä musiikki alkoi (Där musiken började). Suom. Laura Jänisniemi. Teos 2018. 540 s. Kirjoittamisen salaisuus on tiivistäminen. Karsiminen ja vähentäminen, olennaiseen keskittyminen. Kaikkea ei tarvitse sanoa, kaikkea ei pidä sanoa. Älä koskaan hukkaa tarinan päämäärää näkyvistäsi, mutta käytä kitsaasti sanoja! Näin opastaa työväenopiston kirjoittajakurssin opettaja Pietarsaaren Ahlholminkadun sporttibaarissa oppilastaan  Lars Sundin  (s. 1952)  Missä musiikki alkoi -romanissa. Vaan  mitä tekee kirjoittajaoppilas eli romaanin kertoja: hän menee ja "lörpöttelee" romaaninsa, eli tarkasti ottaen Sundin trilogian keskimmäisen osan, 540-sivuiseksi! Puolustuksekseen hän sanoo, ettei voi ohjailla kertomustaan, vaan se ohjailee häntä. Lukija pysyy sil...

17. syyskuuta 2018 Kesäpäiviä vääränvärisissä mummiloissa  Jari Järvelä kirjoittaa kansalaissodasta lasten näkökulmasta Jari Järvelä: Kosken kahta puolta. Tammi 2018. 200 s. Kansalaissodan tapahtumia on vuoden mittaan käyty läpi sekä dokumentein että fiktion keinoin. Jari Järvelällä   (s. 1966) on kuitenkin tarjota vielä yksi tuore näkökulma. Hänen uusin romaaninsa Kosken kahta puolta  tarkastelee vuoden 1918 tapahtumia niiden keskelle joutuneiden kahden tytön kokemina, tosin epäsuorasti. Niitä nimittäin kertoo kuulopuheinaan ja osin kuvitelminaankin noiden tyttöjen lapsenlapsi seitsenvuotias Jari. Romaani on vahvasti omaelämäkerrallinen. Eletään kesää 1977, ja Jari tulee kotoaan Kouvolasta Vammalan mummiloihinsa. Vierailu vaatii tiettyjä järjestelyjä, koska Aino-mummi ja Sofia-mummi asuvat kahden puolen koskea eivätkä halua olla missään tekemisissä toistensa kanssa. Aino-mummi asuu Nälkälänmäessä isänsä rakentamassa talossa. Rakennukses...

20. helmikuuta 2018 Mistä löydän oman onnellisen elämäni?  Maritta Lintusen romaanissa vahvat naiset päättävät läheistensäkin tulevaisuudesta  Maritta Lintunen: Stella. WSOY 2018. 316 s. Olen jostain syystä sattunut lukemaan äskettäin useita romaaneja, joissa musiikilla on merkittävä tehtävä. Marjo Heiskasen viime vuoden puolella ilmestynyt  Mustat koskettimet  on psykologinen romaani triosta, jonka yhteistyö ei suju aivan nuottien mukaan. Ben Kallandin esikoisromaanissa  Vien sinut kotiin (Kirjareppu 9.11.2017) tärkeässä roolissa on nuori viulistilahjakkuus Ellen. Virolaisen Tõnu Õnnepalun  romaanissa Paratiisi (Kirjareppu 14.1.2018) soi Arvo Pärtin musiikki ja katalonialaisen Maria Àngels Angladan   Auschwitzin viulussa Corellin La Folia (Kirjareppu 4.2.2018). Siinä, että Maritta Lintusen kirjoissa puhutaan musiikista, ei ole mitään ihmeteltävää, onhan Lintunen kirjailijuutensa lisäksi musiikin maisteri. Olen kovasti pitänyt...

26. marraskuuta 2017 Äijäproosaa omavaraisesta pohjoisesta  Tommi Liimatta panee kuuntelemaan miehiä kolmesta sukupolvesta Tommi Liimatta: Autarktis. Like 2017. 272 s. Tommi Liimatan (s.1976) aiemmista romaaneista Nilikki  (2009) ja Rautanaula  (2013) mieleeni on jäänyt kuvia hämäristä taksi- ja huumebisneksistä ja naisiinmenevän kaupparatsun kirjavista keikoista. Muistan, että Liimatta käsitteli rankkoja aiheitaan kuitenkin omaperäisellä huumorilla ja osuvalla kielellä. Kun Liimatan seitsemäs romaani Autarktis  nimettiin äskettäin yhdeksi tämän vuoden Finlandia -palkintoehdokkaista, raati perusteli valintaansa kehumalla romaanin lämmintä humanismia ja sen henkilöiden suurenmoista riippumattomuutta: He huolehtivat omasta elämästään, kulttuuriperinnöstään ja elämän mielekkyydestä omaehtoisesti. -   Ovatko Liimatan henkilöt siis jotenkin kesyyntyneet? ROMAANIN NIMI   Autarktis  tulee yhdistämällä sanat autarkia (kreik. oma...

3. lokakuuta 2017 Kirjoitan, jotta ymmärtäisin Kjell Westön Rikinkeltainen taivas kertoo tasapainoilusta elämässä ja rakkaudessa Kjell Westö: Rikinkeltainen taivas (Den svavelgula himlen). Suom. Laura Beck. 459 s. Otava 2017. - - kävelin kotia kohti ja ajattelin, että minun on kai pakko tehdä se. Kirjoittaa kertomus, joka ei käsittele vain Stellaa ja Alexia ja minua ja meidän vanhempiamme, vaan myös Sandia ja Amiria ja Tommi Hjeltiä. Ja ajattelin että siitä kertomuksesta pitää tulla paljon todempi kuin Sepänpuiston uneksija ja muut kirjoittamani tarinat. Koska elimme sitä aikaa jota elimme. Koska on pimeyttä ja valoa. Kjell Westön (s. 1961) uusin romaani Rikinkeltainen taivas  on juuri se kirja, jota esikoisteoksellaan Sepänpuiston uneksija huomiota herättänyt minäkertoja suunnittelee. Hän haluaa kirjoittaa sukupolviromaanin suhteestaan Rabellien sisaruksiin Stellaan ja Alexiin, heidän varakkaaseen sukuunsa ja omiin keskiluokkaisiin vanhempiinsa. Lisäks...