Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2018.
Kuva
26. helmikuuta 2018 Argentiinalaiskertoja haastaa realistit  Julio Cortázarin novelleissa arki nyrjähtää sijoiltaan Julio Cortázar: Tuli on kaikki tulet. Suom. Anu Partanen. Teos 2015. 191 s. Argentiinalaisen, puolet elämästään Ranskassa viettäneen  Julio Cortázarin (1914-1984)   novellikokoelma  Tuli on kaikki tulet  ilmestyi jo 1966, mutta Anu Partasen suomennosta päästiin lukemaan 2015. Vuosikymmenten saatossa novellit ovat todennäköisesti "kesyyntyneet" eivätkä siis tunnu yhtä surrealistisilta kuin ilmestymisajankohtanaan, mutta mukavasti erilaisia, kokeilevia ja haastavia ne ovat edelleen. Kääntäjän jälkisanat tarjoavat pienen tietopaketin kirjailijan elämästä, kirjallisista pyrkimyksistä ja itse kokoelmasta. Suosittelen kuitenkin lukemaan sinänsä aiheelliset jälkisanat vasta jälkikäteen ja ottamaan novelleista mittaa aluksi ihan omatoimisesti. Sillä tavoin toteutuu parhaiten kirjailijan toive saada leikkiä lukijansa kanssa, herätellä ja ravistella.
Kuva
20. helmikuuta 2018 Mistä löydän oman onnellisen elämäni?  Maritta Lintusen romaanissa vahvat naiset päättävät läheistensäkin tulevaisuudesta  Maritta Lintunen: Stella. WSOY 2018. 316 s. Olen jostain syystä sattunut lukemaan äskettäin useita romaaneja, joissa musiikilla on merkittävä tehtävä. Marjo Heiskasen viime vuoden puolella ilmestynyt  Mustat koskettimet  on psykologinen romaani triosta, jonka yhteistyö ei suju aivan nuottien mukaan. Ben Kallandin esikoisromaanissa  Vien sinut kotiin (Kirjareppu 9.11.2017) tärkeässä roolissa on nuori viulistilahjakkuus Ellen. Virolaisen Tõnu Õnnepalun  romaanissa Paratiisi (Kirjareppu 14.1.2018) soi Arvo Pärtin musiikki ja katalonialaisen Maria Àngels Angladan   Auschwitzin viulussa Corellin La Folia (Kirjareppu 4.2.2018). Siinä, että Maritta Lintusen kirjoissa puhutaan musiikista, ei ole mitään ihmeteltävää, onhan Lintunen kirjailijuutensa lisäksi musiikin maisteri. Olen kovasti pitänyt hänen "musiikillisista"
Kuva
14. helmikuuta 2018 Petturin toisenlainen muotokuva Amos Ozin Juudas ei olekaan tunnoton pahantekijä Amos Oz: Juudas. Suom. Minna Tuovinen. Tammi 2018. 358 s. Olemme tottuneet pitämään Uuden testamentin Juudas Iskariotia opetuslapsena, joka kavalsi Jeesuksen kolmestakymmenestä hopearahasta mutta ei kestänyt syyllisyyttään ja hirtti itsensä. Siitä lähtien Juudas on ollut kristityille petturin vertauskuva. Israelilaisen, jo monesti nobelistiksi veikkaillun  Amos Ozin  (s. 1939) äskettäin suomennettu romaani Juudas tarjoaa kuitenkin aivan toisenlaisen näkemyksen nimihenkilöstään. Juudas on opetuslapsista se, jonka usko ja rakkaus Jeesukseen olivat väkevimmät. Juudas suostutteli Jeesuksen lähtemään Jerusalemiin  ja uskoi viimeiseen asti, että mestari ei kuolisi vaan astuisi alas ristiltä. Että tänä päivänä Jerusalemissa tapahtuisi ihme, jonka jälkeen kuolemaa ei enää olisi. - - Ihme, jonka jälkeen tulisi taivaan valtakunta ja rakkaus yksin hallitsisi maailmaa. Kun
Kuva
4. helmikuuta 2018 Hulluuden keskellä soi La Follia  Katalonialaisen Maria Àngels Angladan pienoisromaani on tiivis ja tunteikas tarina taiteen ja käsityötaidon pelastavasta voimasta Maria Àngels Anglada: Auschwitzin viulu (El violí d'Auschwitz, 1994). Suom. Satu Ekman. Bazar 2018. 142 s. Katalonia on viime aikoina ollut runsaasti esillä tiedotusvälineissä. Kiinnostuin oitis, kun sain tietää, että suomeksi on juuri ilmestynyt romaani katalaanikirjailijalta.  Maria Àngels Angladan  (1930-1999) pienoisromaani Auschwitzin viulu kertoo, kuten nimikin antaa ymmärtää, holokaustista, mutta romaanin teemat eivät jää keskitysleirin porttien sisälle. Holokaustista on kirjoitettu niin paljon, että siihen on vaikea löytää uutta näkökulmaa. Niinpä myös Angladan romaanin ydintarinan tarjoama kuva keskitysleiristä on paljolti entisenlainen: komentoja, nöyryytystä, rangaistuksia, ryysyjä, nälkää ja sairauksia. Erilaisen tarinasta tekee sen pääjuoni: viulunrakentaminen. Vankiork
Kuva
1. helmikuuta 2018 Vastarinta ja sen verinen tukahduttaminen  Han Kangin romaani Ihmisen teot on voimakas vetoomus kaikkien ihmisten arvokkuuden tunnustamiseksi Han Kang: Ihmisen teot. Suom. Sari Karhulahti. Gummerus 2018. 231 s. Eteläkorealaisen Han Kangin  (s. 1970) kansainvälinen läpimurto oli Booker-palkinnolla 2016 palkittu romaani Vegetaristi. Suomeksi se ilmestyi viime vuonna (Kirjareppu 27.6.2017)   ja keräsi runsaasti kiitosta. Vegetaristin poliittinen kritiikki on siinä määrin piilossa, että suomalaiselta lukijalta se saattoi hyvinkin jäädä huomaamatta . Sen sijaan Han Kangin uusin suomennettu romaani  Ihmisen teot kertoo erittäin suoraan poliittisesti hyvin arkaluontoisesta asiasta kuvatessaan Gwangjun kansannousua toukokuussa 1980. Kun eteläkorealaisessa Gwangjun kaupungissa opiskelijat ja työväki alkoivat protestoida hallintoa vastaan, vaatia demokratiaa, sananvapautta ja parempaa toimeentuloa, paikalle komennettu armeija kärjisti tilanteen ja loppu