Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2019.
Kuva
30. syyskuuta 2019



Akseli Heikkilä: Veteen syntyneet Elämää mystisen joen armoilla 
Akseli Heikkilä: Veteen syntyneet. WSOY 2019. 193 s.



Tornion Kukkolankoskelta kotoisin oleva Akseli Heikkilä (s.  1984) on sijoittanut esikoisromaaninsa Veteen syntyneet jokivartiseen kalastajakylään kosken partaalle mutta jättää paikan ja ajankohdan tietoisesti tarkentamatta. Riittää, että ollaan pohjoisessa ja eletään luonnon ja perinteisten uskomusten armoilla, kuten maagista realismia tapailevalta romaanilta sopiikin odottaa.

Kukkolan kylän siianpyyntitekniikka lippoaminen on romaanissa kuitenkin tärkeässä roolissa, ja kirjan dialogiin Heikkilä hyödyntää Torniojokivarren murretta sopivasti selkeytettynä.


ROMAANIN PERUSASETELMA tuo mieleen lännenfilmit. Kun kyläpahasesta maailmalle lähtenyt Eeva palaa kotiseudulleen tasaamaan tilejään äitinsä ja muidenkin kanssa, kyläläiset aavistavat pahaa. Äiti on kuitenkin ennättänyt juuri kuolla, mutta luvassa on lisää ruumiita.

Kostotarinan rinnalla romaanissa k…
Kuva
25. syyskuuta 2019


Petri Tamminen: Musta vyö Kuolemanvakava aikuistumisprosessi


Petri Tamminen: Musta vyö. Otava 2019. 175 s.


Kun romaanin nimi on Musta vyö, mieleen tulevat heti itämaiset kamppailulajit ja niiden vyökoodisto. Petri Tammisen (s. 1966) uuden romaanin musta vyö osoittautuu kuitenkin jo kirjan alussa kertojan isän kadoksissa olevaksi nahkavyöksi, jota kertoja etsiskelee kannattelemaan hautajaishousujaan.

Pojan silmissä isä on ollut yhtä ylivoimainen kuin mustan vyön mestarit. Poika tuntee, ettei pärjää maailmassa yhtä hyvin kuin isä. Häneltä puuttuu isälle ominainen itseluottamus, ja siksi hän on tottunut jarruttamaan ja peruuttamaan silloinkin, kun tulisi kiihdyttää ja käydä rohkeasti kohti.

Vielä aikuisena, aviomiehenä  ja kahden jo omille teilleen lähteneen lapsen isänä, hän on pelokas kuin pikkupoika. Kun vanha isä yllättäen kuolee, siihenastiset lukemattomat pienet ja jotakuinkin siedettävät pelot saavat seurakseen lamaannuttavan kuolemanpelon. Masennustaan kertoja h…
Kuva
21. syyskuuta 2019



Claes Andersson: Seuraavaksi Jätkäsaari - Oton elämä 3 Oton seurassa viihtyy valomerkkiin saakka 

Claes Andersson: Seuraavaksi Jätkäsaari. Oton elämä 3. Suom. Laura Jänisniemi. WSOY 2019. 224 s.


Muisti on nerokas tallelokero - siellä on ihan kaikki, mitä sinne on joskus laitettu, koko historiamme. Emme tarvitse kapsäkkejä emmekä kuorma-autoja, muistot kulkevat varjona mukanamme. Kannamme mukanamme ihan kaikkea, missä olemme olleet mukana, se seuraa meitä, mihin ikinä menemme. Se ei koskaan kulu pois, se kuuluu meille ja on osa meitä. Ilman muistojamme emme ole ketään.
Näin jutustelee Claes Anderssonin (1937-2019) alter ego Otto kirjailijan Otto-romaanien kolmannessa ja viimeiseksi jääneessä osassa. Puheenomaisuuteen kuuluu, että puhuja kertaa ja tarkentaa puhettaan, mutta monesti Otto joutuu myös perääntymään tai tekemään äkkikäännöksiä kannanotoissaan, ja sitten ollaankin jo toisella äärilaidalla:
Ei, nyt Otto puhuu sekavia. Ei tuo pidä ollenkaan paikkaansa. Itse asia…
Kuva
18. syyskuuta 2019



Riitta Jalonen: Tanssikaa! Tanssimalla helpotusta sodan särkemiin sydämiin

Riitta Jalonen: Tanssikaa! Tammi 2019. 205 s.



Ihminen kulkee yhtä aikaa vanha ja uusi harteillaan. Ympärillämme on peitto, joka on kirjottu täyteen tapahtumia, menneitä ja tulevia, ja jos mistään muusta ei voi olla varma niin ainakin siitä, että mennyt vaikuttaa tulevaan.

Riitta Jalosen (s. 1954) kolmastoista romaani Tanssikaa! perustuu paljolti kirjailijan omiin lapsuuskokemuksiin.

Romaanin keskushenkilö ja minäkertoja, 64-vuotias Elisabet, palaa äitinsä kuoleman jälkeen tyhjillään olleeseen lapsuuskotiinsa ja tuo mukanaan äidin tavaroita tämän kerrostaloasunnosta. Erityisesti muuttomiesten viimeksi sisälle kantama äidin muotokuva alkaa nostaa esiin muistoja kolmihenkisen perheen elämästä sodanjälkeisessä Suomessa.

Riitta Jalosen edellisestä, uusiseelantilaisen kirjailijan Janet Framenin elämänvaiheisiin pohjautuvasta Kirkkaus-romaanista (Kirjareppu 29.8.2016) muistan samantyylistä äärimmäisen …
Kuva
10. syyskuuta 2019


Sanna Tahvanainen: Kirsikoita lumessa Nuori Sylvia Plath New Yorkin huumassa

Sanna Tahvanainen: Kirsikoita lumessa (Körsbär i snön). Suom. Jaana Nikula. Otava 2019. 415 s.



Tervetuloa Mademoiselleen! Te kuulutte kahdenkymmenen onnellisen valitun joukkoon. Vuoden 1953 kesäkuusta tulee Teille unohtumaton kuukausi.

Kun Smith Collegessa opiskeleva kaksikymppinen Sylvia Plath pääsee kuukaudeksi kuuluisan muotilehden Mademoisellen avustajaksi New Yorkiin, hän uskoo saaneensa elämänsä tilaisuuden. Lapsesta asti kirjoittamisesta kiinnostunut kunnianhimoinen nuori nainen unelmoi New Yorkin tarjoavan hänelle paitsi aineistoa tulevaan romaaniin myös kustannussopimuksen.


SANNA TAHVANAISEN (s. 1975) romaani Kirsikoita lumessa kertoo tositapahtumiin perustuen yhdysvaltalaisen runoilijan SylviaPlathin  (1932-1953) kuumeisesta New York -kesästä. Plath itse on pukenut fiktioon samaa vaihetta ainoaksi jääneessä romaanissaan Lasikellon alla  (The Bell Jar), joka ehti ilmestyä juuri ennen …
Kuva
3. syyskuuta 2019


Kurt Sontheimer: Hannah Arendt - Suuren ajattelijan elämä "Haluan ymmärtää!"
Kurt Sontheimer: Hannah Arendt. Suuren ajattelijan elämä (Hannah Arendt. Der Weg einer grossen Denkerin, 2006). Suom. Maija Pietikäinen. Into 2019. 245 s.


Saksanjuutalainen filosifi ja poliittinen teoreetikko Hannah Arendt (1906-1975) muistetaan erityisesti kahdesta asiasta: opiskeluaikaisesta suhteestaan opettajaansa Martin Heideggeriin ja raportistaan, jonka hän laati Adolf Eichmannin oikeudenkäynnistä Jerusalemissa 1961. Molemmat "skandaalit" ovat pääaineistona Margarethe von Trottan palkintoja keränneessä elokuvassa Hannah Arendt - The Woman Who saw Banality in Evil (2012).
Hannah Arendtin elämä ja työ ovat olleet monen tutkijan työsarka, ja hänen persoonastaan ja ajattelustaan on olemassa useita kokonaisesityksiä. Saksalainen politiikan tutkija ja professori Kurt Sontheimer on kuitenkin (hiukan omahyväisesti) sitä mieltä, että hänen kirjansa Hannah Arendt - Suuren aja…