Tekstit

Näytetään tunnisteella vankileirit merkityt tekstit.
Kuva
24. huhtikuuta 2018 Siperia kirjailijoiden opettajana  Martti Anhavan esseissä vankileirejä katsotaan monelta kulmalta Martti Anhava: Siperia opettaa. Kirjoituksia. Otava 2018. 335 s. Siperia on seutu joka ei ole paikka. Siperialla ei ole rajoja. Siperia on kielikuva ja mielentila. Matkakirjailija Ian Frazer mainitsee että New Yorkin ja Los Angelesin paremmissa ravintoloissa Siperiaa ovat sivupöydät. Näin Martti Anhava (s. 1955) aloittaa eessekokoelmassaan Siperia opettaa kirjoituksen, jossa piirretään eräänlaista yleiskuvaa "Siperia-matkailusta" ennen vallankumousta. Anhava kertoo Siperian valloittamisen alkaneen lokakuussa 1582 kasakoiden toimesta, mutta valtavan alueen asuttaminen kävi hitaasti ja paljolti samalla tavalla kuin asutettiin Australiaa ja Pirunsaarta. Siperian asuttamisen historia on paljolti karkottamisen historiaa,  kirjoittaa Anhava. Kun vallanpitäjille alkoi selvitä, millaisia luonnonrikkauksia Siperia tarjosi, väkeä alettiin tuo...
Kuva
25. lokakuuta 2017 Sandran sisällissota  Heidi Köngäksen romaani liikuttaa ja panee etsimään omia juuria Heidi Köngäs: Sandra. Otava 2017. 285 sivua. -- kaikki mikä on tapahtunut aiemmin jättää meihin monimutkaisia jälkiä, ajattelee Heidi Köngäksen (s. 1954)  Sandra -romaanin alussa kuusissakymmenissä oleva näyttelijä Klaara käytyään iäkkäine vanhempineen katsomassa äidin lapsuuskotia Ruovedellä. En tiennyt, että oli olemassa joku loimilanka, joka liitti minutkin tähän vanhaan hirsitaloon. Ajatukset ovat varmasti tuttuja kaikille jo elämää enemmän nähneille. Iän myötä tulee tarve tutustua vanhempiensa menneisyyteen ja halu ottaa selville, mitä vielä jäljellä olevat asumukset, esineet ja asiakirjat kertovat jo edesmenneiden elämästä. Tule halu vähän paremmin ymmärtää, mistä itse on lähtöisin, minne loimilankani minut liittävät. Siksi Köngäksen Sandra tuntuu alusta alkaen hyvin läheiseltä ja intiimiltä. Vaikka romaanin Klaara elää aivan toisessa maailmassa ...
Kuva
10. tammikuuta 2016 Sota ei jätä kirjailijoita rauhaan Eva Weaver: Jacobin takki (The Puppet Boy of Warsaw, 2013). Suom. Anna Lönnroth. WSOY 2015. 362 s. Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe (All the Light We Cannot See, 2014). Suom. Hanna Tarkka. WSOY 2015. 544 s. Saksalaissyntyisen, jo pitkään Englannissa asuneen Eva Weaverin esikoisromaanin   aihe on vakava ja teemat ovat tärkeitä. Jacobin takin alkupuoli kertoo Varsovan ghettoon joutuvan teini-ikäisen juutalaispojan Mikhaelin eli Mikan vaiheista saksalaisten isännöidessä kaupunkia. Jälkipuoliskolla keskitytään seuraamaan, mitä tapahtuu sodan päätyttyä venäläisten vangiksi joutuvalle saksalaissotilaalle Maxille, joka on pakottanut Mikan hauskuuttamaan aseveljiään ja jollain tavalla mieltynytkin juutalaispoikaan. Ymmärrän kirjailijan halun tarkastella toisen maailmansodan tapahtumia kahdesta vastakkaisesta perspektiivistä, mutta sidoksistaan huolimatta Mikan ja Maxin tarinat ovat kuin kaks...