Kirjareppu

27. heinäkuuta 2018 Köyhä voimanainen sadan vuoden takaa  Sally Salmisen ahvenanmaalaisromaani Katrina on kiistatta ansainnut uuden tulemisensa Sally Salminen: Katrina (Katrina 1936). Suom. Juha Hurme. Teos 2018. 448 s. Katrina oli kolmesta sisaruksesta vanhin, pohjoispohjanmaalaisen maatalon tytär. Hän oli siskoksista kaunein, iloisin ja ylpein. Voimakas oli hänen nuori, suora vartensa, ja työ kävi kuin leikki, oli se sitten puunhakkuu metsässä, kyntö tai äestys pellolla tai kehrääminen ja kutominen tuvassa. Oli kaunista katsoa, kun Katrina palasi metsästä puukuormineen talvi-iltapäivänä auringon laskiessa lumisen lakeuden taakse. Näin upean naisen luulisi valitsevan tarkoin, kenet huolii kumppanikseen, mutta Katrina ottaa ja rakastuu hölösuiseen merimieheen Johaniin  ja lähtee vaimoksi hänen  komeaksi mainostamaansa kartanoon Ahvenanmaalle. Perillä nuorikkoa odottaa kirvelevä pettymys: Ahvenanmantereen itäpuollella sijaitseva vähäinen saari Torsö ja p...

18. syyskuuta 2016 Nuori mies etsii naisystävää tositarkoituksella  Péter Gárdosin vanhempien tarina alkaa holokaustin jälkeen  Péter Gárdos: 117 kirjettä. Suom. Juhani Huotari. Siltala 2016. 257 s. Isäni ja äitini olivat kirjeenvaihdossa syyskuusta 1945 helmikuuhun 1946 ennen kuin he menivät naimisiin Tukholmassa. En tiennyt kirjeiden olemassaolosta viiteenkymmeneen vuoteen. Sitten vuonna 1998, isäni kuoleman jälkeen, äiti ojensi kuin ohimennen kaksi nippua kirjeitä, jotka oli sidottu yhteen ruiskukan sinisellä ja heleänpunaisella silkkinauhalla. Unkarilaisen dokumentaristin Péter Gárdosin  (s. 1948) romaani 117 kirjettä  perustuu hänen isänsä ja äitinsä väliseen kirjeenvaihtoon, vaikka romaanin nimi ei juuri siihen viittaakaan. Gárdos on käsikirjoittanut ja ohjannut romaanista on myös elokuvan ( Hajnáli láz, 2015). Romaanin päähenkilöt ovat kumpikin keskitysleirin kauhut kokeneita unkarinjuutalaisia. Holokausti jää tarinassa kuitenkin taka-ala...