Tommi Kinnunen: Kaarna

18. joulukuuta 2019

Lentäminen on välttämätöntä, eläminen ei? 

Eli mitä tapahtui, kun Nelly B:n sydän ei kestänyt enää lentämistä

Aris Fioretos: Nelly B:n sydän (Nelly B:s hjärta. Ett protokoll, 2018). Suom. Outi Menna. Teos 2018. 373 s.

Aris Fioretos (s. 1960) nousi Ruotsin eturivin kirjailijaksi viimeistään romaanillaan Mary (2015). Se voitti Ruotsin radion romaanipalkinnon ja oli myös August-palkintoehdokkaana. Romaani on kehuistaan huolimatta jäänyt minulta lukematta, mutta olen nyt paikannut Fioretos-tietämättömyyttäni kirjailijan uusimmalla teoksella Nelly B:n sydän. Sen sanotaan muistuttavan monessa suhteessa Marya, vaikka tapahtumapaikka ja -aika ovat tyyten toiset ja toisenlaiset.

Romaanissa eletään 1920-luvun puoliväliä sodanjälkeisessä Berliinissä, ja päähenkilönä ja minäkertojana on ensimmäinen saksalainen naislentäjä Cornelia "Nelly" Becker. Kun vaikea sydänsairaus pakottaa Nellyn jättäytymään maankamaralle, hän on elämänsä käännekohdassa. Uutta identiteettiä etsiessään hän puskee kiihkeästi eteenpäin ja käy samalla takaumina läpi siihenastista elämäänsä.

JÄLKISANOISSAAN Fioretos kertoo, että Nellyn esikuvana on ollut saksalaislentäjä Amelie "Melli" Beese, ja vaikka romaani on fiktiota, Nellyn ja Mellin elämästä löytyy paljon yhtäläisyyksiä.

Melli Beesen (1886-1925) tavoin Nellykin on lähtenyt ensin Ruotsiin opiskelemaan kuvanveistoa. Palattuaan hän on kiinnostunut lentokoneista ja lentämisestä, suorittanut lentolupakirjan, avioitunut ja perustanut miehensä Peeterin kanssa lentokoulun. Sota kuitenkin romuttaa pariskunnan haaveet, talouden ja lopulta myös avioliiton, ja Nellyn elämä päättyy yhtä ikävällä tavalla kuin Melli Beesen.

Beesen viimeisistä elinvuosista on niukalti tietoa, ja niihin Fioretos romaanissaan sukeltaa. Kun lääkäri on antanut Nellylle lohduttoman diagnoosinsa, tämä jättää aviomiehensä, asettuu asumaan halpaan pensionaattiin ja saa työpaikan BMW:ltä. Automessuilla hän tapaa nuoren, kauniin Irma Maakin, ja sen jälkeen Nellyn elämä onkin yhtä turbulenssia.

Nelly B:n sydän kaipaisi lihaksena rauhallisempaa elämäntapaa kuin rakkaus Irma Maakiin tarjoaa. Jo uuteen seksuaali-identiteettiin sovittautuminen vaatii voimia, vaikka Nelly tunteekin löytäneensä oikean itsensä, ja kun nuori Irma sanelee yksin suhteen ehdot, ristiriidoilta on vaikea välttyä. Berliinin villi yöelämä suistaa ampulleillaan jo ennestään lääkeriippuvaisen Nellyn kierteeseen, jolla ei voi olla kuin traaginen loppu.

FIORETOS kuvaa kuitenkin rakastavaistensa yhteisiä hetkiä kauniisti ja hienotunteisesti, jopa siveästi, ja välillä hupaisastikin. Miesten maailmassa pärjäämään tottunut nainen muuttuu rakastuessaan hupakoksi, joka ihmettelee itsekin, miten hän lähes nelikymppisenä on kuin nelitoistavuotias. Parhaimmillaan kirjailija on kuvatessaan Nellyn ajatuksia hänen entisestä ja nykyisestä elämänvaiheestaan muistuttavalla kielellä:

Irmattomina päivinä mietin meidän kohtaamisiamme. Jälleen kerran tunnen itseni mekaanikoksi. Tosin nyt ei ole kyse polttoaineletkujen tarkistuksesta tai lamellien vaihtamisesta vaan kaiken sen tutkimisesta mitä meidän välillämme on sanottu ja tapahtunut. Haluan ymmärtää, mitä ystävyytemme merkitsee ja miten lihakseni on reagoinut yksittäisiin tapahtumiin - sekä elimenä että sinä toisena, mitä varten sen sanotaan olevan olemassa. 

Nelly B:n sydän on ennen muuta rakkausromaani ja tuntuu välistä varsin kevyeltä, mutta siitä löytyy myös painavampaa, psykologista sanottavaa. Fioretos on taitava tunteiden ja mielentilojen erittelijä. Hän rekisteröi Nellynsä pienimmätkin sielunliikahdukset hartaasti ja uskottavasti. Nelly on rakkaudessaan naiivi mutta muissa ihmissuhteissaan järkevä ja inhimillinen.

Koko romaanin läpi kulkee vaatimus naisen ja miehen yhtäläisistä oikeuksista ja mahdollisuuksista, tasa-arvosta. Se on tärkeä tekijä Nellyn kasvatuksessa, hänen opinnoissaan, kiinnostuksen kohteissaan, töissään ja avioliitossaan. Vain suhteessaan Irmaan Nelly tinkii samanveroisuudesta.

Tasa-arvokysymykset liittyvät olennaisesti Nellyn identiteettietsintöihin. Nelly ei ole koskaan viihtynyt aikansa naisen roolissa. Johannesthalin lentokonehallissa haalariasuinen Nelly kokee olevansa ihminen eikä nainen, ja lentäessään hän tuntee vapautuvansa ahdistavasta ruumiistaan.

Ilmassa kaikki se, mikä minua häiritsi maassa ollessani, menetti merkityksensä. Tarvitsin tietenkin käsiä ja silmiä ohjaamiseen ja suunnistamiseen. Mutta ne eivät edellyttäneet tietynlaista anatomiaa. Ensimmäisellä lentokerralla vapaudentunne oli niin voimakas, että kiljuin ääneen. 

SAKSAN kuohuvaa 20-lukua televisiosarjasta Babylon Berlin seurannut löytää Nelly B:n sydämestä todennäköisesti samanlaista villiä menoa ja kuohuntaa. Kokemuksen mitta ei ole aika vaan pitoisuus, julistaa Nelly ja syöksyy riskeihin seurauksista välittämättä. 

Nellyn ja Irman huikein seikkailu - ja samalla rakkaussuhteen finaali - on edestakainen lento Varsovaan Nellyn ja Peeterin vanhalla Duoplacella. Komeaa on, helkkari vieköön, sanon minäkin. Jos ei ole erityisen innostunut romaanista rakkauskertomuksena, lentämiseen liittyvät kohtaukset kyllä kolahtavat.

Ja sekin täytyy tunnustaa, että henkilönä Nelly on ihastuttava. Hän on eläväinen, rohkea, persoonallinen ja sanavalmis eli täydellinen vastakohta miehelleen Peeterille, joka on kiltti ja luotettava ja tyyni kuin heinäpaali.

Tärkeintä elämässä on pysyä kuosissa, toistelee Nelly tavan takaa, kun vaikeudet uhkaavat käydä ylivoimaisiksi. Senkö takia hän päätyy myös järkyttävään loppuratkaisuunsa? Kuosissa viimeiseen asti?

Aris Fioretoksen Nelly B:n sydämestä jotkut pitänevät varauksetta ja toiset tietyin varauksin. Raija H:n sydämen romaani jätti jonkinlaiseen hämmennyksen tilaan. Testatkaapa omanne!

Aris Fioretos. Kuva: Heike Bogenberger