Kirjareppu

  Yksinäisyyden sietämätön keveys ja kipeys  Mieko Kawakami: Kaikki rakastavaiset yössä. Suom. Markus Juslin. Tammi 2025. 259 s. Miksihän yöllä on näin valtavan kaunista, mietin.                                                                         Varmasti siksi, että öisin maailma puolittuu, muistan Mitsutsuka-sanin joskus sanoneen, kun kävelen läpi yön. Lasken valoja. Valoja yössä. Liikennevalon punainen väräjää kuin märkänä, vaikkei ole edes satanut. Katulamppujen jonoja. Ohi kiitävien autojen valoja. Valaistuja ikkunoita. Puhelimia ihmisten kädessä, kun he ovat tulossa kotiin tai juuri lähdössä liikkeelle. Miksikähän yö on näin kaunis? Kaikki rakastavaiset yössä  on ensimmäinen japanilaiselta Mieko Kawakamilta (s. 1976) suomennettu teos. Kawakamin kielen runollisuus ja  Markus J...

Raiteilla kohti unelmia ja kaaosta    Jari Järvelä: Raiteet. Tammi 2025. 479 s. Jari Järvelän (s. 1966) tämänsyksyisen romaanin Raiteet omistuskirjoitus kuuluu:  Niille, jotka kuuntelevat yliajavia junia kiskojen alla.  Kolmesta osasta rakentuvan romaanin ensimmäinen osa Luurata (1868) paljastaa nopeasti, mistä oikein on kyse, eikä se todellakaan ole kevyttä luettavaa. Järvelänsä tunteva tietää kuitenkin, ettei kirjailija jätä lukijoitaan epätoivoon. Tarjolla on väkivallan ja kärsimyksen lisäksi myös kirpeää huumoria ja sopivasti inhimillisyyttä, onnea ja jopa kauneutta.   ROMAANI LÄHTEE LIIKKEELLE  1860-luvun nälkävuosista ja nälkiintyneinä vaeltavien ihmisten hätäaputyömaalta. Helsingin suunnasta rakennettiin rautatietä kohti Pietaria, ja ihmiset hankkiutuivat ratatyömaalle hengissä pysymisen toivossa. Raskas työ ja surkeat olot kaatoivat kuitenkin jo ennestään heikkokuntoisia puurtajia niin tiuhaan tahtiin, että pian siirryttiin nopeaan ja käytännöllisee...

  Alatason viihdettä!     Juha Hurme: Suomen nuijituin nainen. Anni Polvan elämä ja teokset. Teos 2025. 262 s. Ihmiset ovat olleet ihania, kriitikot eivät. Onneksi ihmisiä on ollut enemmän.  Näin Juha Hurme kertoo kirjailija Anni Polvan (1915-2003) arvioineen uraansa vuonna 1986. Silloin uraa oli kestänyt jo reilut neljäkymmentä vuotta. Esikoisteos Rakasta minua hiukan ilmestyi 1945. Juha Hurmeen (s. 1959) Anni Polva -teoksen otsikko on räväkkä  Suomen nuijituin nainen mutta alaotsikko perinteinen  Anni Polvan elämä ja teokset .  Kuivakkuudesta Hurmetta ei ole kuitenkaan koskaan moitittu, enkä pitkästynyt tälläkään kertaa. Meno "Nuijitussa" on siinä määrin notkeaa ja letkeää, että vaikka Anni Polva olisi tuttu vain nimenä, Suomen nuijituin nainen saattaa hyvinkin viihdyttää . MUISTAN ITSE LUKENEENI joskus murrosiässä Polvan esikoisen lisäksi hänen seuraavana vuonna ilmestyneen hyvin samankaltaisen romaaninsa Anna suukko, kultaseni! Siihen Polva-h...

Nainen ja vapaus olla mikä haluaa   Minna Rytisalo: Sylvia. WSOY 2025. 296 s. Lempi, Rouva C, Jenny Hill, Sylvia. Nimet vaihtuvat mutta  Minna Rytisalon  (s. 1974) romaaneissa linja on sama. Naiset ovat keskiössä, ja nimenomaan naiset, jotka uskaltavat tehdä rohkeita valintoja. Jo esikoisromaanissaan Lempi (2016) Rytisalo tarkasteli ihmisen monikasvoisuutta, sitä, kuinka näemme toisemme aina pelkästään osittain, omista lähtökohdistamme käsin. Toisen ihmisen käyttäytyminen, hänen sisimmät tuntonsa ja valintojensa motiivit jäävät muille enemmän tai vähemmän arvoitukseksi. RYTISALON UUSIMMAN ROMAANIN  Sylvian päähenkilö h ollantilainen  Sylvia Petronella van der Moer  (1923-2014 )  on jos mahdollista vieläkin arvoituksellisempi kuin Lempi ja samalla vähintään yhtä kiinnostava. Hän salaa, hämää ja on epäluotettava, ja silti häneen tekee mieli luottaa, olla hänen puolellaan tai ainakin saada selville, mikä hän oikein on naisiaan. Van der Moerista, Lapin ku...

Kuolema kulkee Cadillacilla    Juha Seppälä: Kehtolaulun koordinaatit. Siltala 2025. 235 s. Tuotteemme on hankala: se on pakollinen, mutta se ei ole suosittu, pohtii ruumisauton kuljettaja työtään Juha Seppälän (s. 1956) uusimmassa romaanissa Kehtolaulun koordinaatit. 53-vuotias, vaitonainen yksieläjä on viihtynyt hyvin Cadillac Escaladensa ratissa ja iltaisin pienessä yksiössään palapeliensä ääressä, mutta luvassa on nyt jotain tavallisuudesta poikkeavaa.  Kertojan poika, 24 v., on tulossa Ranskasta tapaamaan isäänsä, ja edellisestä tapaamisesta on parikymmentä vuotta. Koordinaatiomuutokset aiheuttavat aina päänvaivaa. Mitä tapaamisesta mahtaa tulla? Miten sitä pitäisi valmistella? Ei kai poikaa voi hakea kentältä ruumisautolla? Seppälänsä tunteva on heti tarinassa mukana, vaikka pistäytymiset käsikirjoitusformaattiin pitävätkin alusta lähtien huolen tietynlaisesta tarkkailuetäisyydestä. Kun mukaan tulee muitakin henkilöitä, lukeminen alkaa vaatia yhä terävämpää keskitty...

  Ajelehtimista häiriötilassa    Satu Manninen: Kaktuksen hedelmät. Gummerus 2025. 149 s. Elämäni on yksinäistä kuin perhostutkijalla, joka asuu syrjäisen tropiikin tiheydessä, en onnistu löytämään reittiä päivän kirkkauteen. Tropiikki on syvä kuin muisti ja sen pimeydessä lymyilee painajaismaisia mutanttiperhosia. Runoilija ja valokuvaaja Satu Mannisen (s. 1978) ensimmäinen proosateos kertoo nuoresta taideopiskelijasta, joka ei oikein tiedä, kuinka jatkaisi elämäänsä. Naisen suhde pari vuotta sitten kuolleeseen äitiin on ollut mutkikas, ja viimeisin rakastettukin on kadonnut lähdöstään ilmoittamatta. Maalausopintojen keskeydyttyä ja pienten perintörahojen huvettua kertoja pestautuu hotellisiivoojaksi ja sinnittelee jotenkuten päivästä toiseen. Vertaistukea hän etsii ja saa  Frida Kahlon (1907-1954) kohtalosta ja maalauksista. Ne kulkevat romaanissa kertojan vaiheiden rinnalla ja niihin sekoittuen. Kirjailija on itse luonnehtinut romaania kasvukertomukseksi, mutta mi...

  Vaikuttava romaanitutkielma kuolevaisuudesta  Selja Ahava: Hän joka syvyydet näki. Gummerus 2025. 351 s.  Selja Ahavan (s. 1974) uuden romaanin Hän joka syvyydet näki nimi viittaa  Gilgamesh -eepoksen nimihenkilöön. Muinaisessa Mesopotamiassa laadittu maailman vanhin eepos on tarina ikuista elämää etsivästä sankarikuningas Gilgameshista toimii lähtökohtana Ahavan monelta eri suunnalta kuolevaisuutta lähestyvässä romaanissa. Nuolenpääkirjoituksella savitauluille kirjoitettu eepos saa seurakseen tarinoita kreikkalaisesta mytologiasta, ja romaanissa sivutaan myös juutalais-kristillistä kirjallisuutta. Merkittävimpänä linkkinä nykyaikaan toimii assyrologi George Smith  (1840-1876), Gilgamesh-eepoksen vedenpaisumuskertomuksen löytäjä ja ensimmäinen kääntäjä. Pääosiltaan Ahavan romaani sijoittuu nykypäivään mutta rakentuu silloinkin useasta erillisenä alkavasta tarinasta. Rakenneratkaisu saattaa tuntua aluksi l öyhine liitoksineen ja alatarinoineen sekavalta, mutta ...

Ingeborg Arvolan Ruija-sarja jatkuu tutuin teemoin ja komein kielikuvin   Ingeborg Arvola: Villien tuulten ranta. Ruijan rannalla II. Suom. Aki Räsänen. Gummerus 2025. 440 s. Norjalaisen Ingeborg Arvolan  (s. 1974) Finnmarkiin sijoittuvan trilogian avausosa Jäämeren laulu  voitti ilmestyessään 2022 Brage-palkinnon ja oli mm. Pohjoismaisen neuvoston palkintoehdokkaana. Kun romaani viime vuonna ilmestyi suomeksi, ihastuin oitis tähän kirjailijan isoisoisoäidistä Priita-Kaisasta kertovaan 1800-luvun puolivälin jälkeiseen tarinaan ja sen päähenkilöön. Matkatessaan kahden aviottoman lapsensa kanssa ahdasmielisestä Sodankylästä väljemmille vesille Ruijan Pykeijaan Priita-Kaisa joutui majoittumaan Näätämöjokivarressa komean Mikko Askan tilalle, ja naimisissa oleva lapseton isäntä ja uhkea Priita rakastuivat. Suhde oli kielletty, ja esivalta langetti molemmille vankilatuomion. Trilogian toinen osa Villien tuulten ranta alkaa talvesta 1862. Priita-Kaisa vapautuu Vesisaaren vanhas...

Hvitträskin kaksi valtiatarta    Milla Ollikainen: Mathilda. WSOY 2025. 252 s.      Mathilda ahtautui peilipöydän ääreen samalle penkille Lojan viereen. Hän katsoi peilistä ensin itseään, sitten Lojaa. /  "Me olemme Hvitträskin kaksi kaunista", Mathilda sanoi. "Ja meistä tulee varmasti hyviä ystäviä."  / Loja hymyili, katsoi hymyään ja korjasi sitä leveämmäksi. / Hän ei ollut siitä lainkaan niin varma. Eletään maaliskuuta 1904. Kirkkonummen Hvitträskissä valmistaudutaan kahden parin vihkimiseen. Arkkitehdit Eliel Saarinen ja Herman Gesellius astuvat avioon, Saarinen jo toisen kerran. Saarisen uusi puoliso on Geselliuksen sisar Loja (Louise) , Geselliuksen morsian on Eliel Saarisen edellinen vaimo Mathilda (o.s. Gyldén) . Kuvio on jo itsessään mielenkiintoinen, mutta erikoiseksi tapauksen tekee pariskuntien asumisjärjestely. Yhtiökumppanit Saarinen, Gesellius ja Armas Lindgren  olivat rakennuttaneen Hvitträskiin yhteisen erämaa-ateljeen sillä mi...

  Kirjailijalle kymmenen pistettä!    Soili Pohjalainen: Perätilassa. Atena 2025. 206 s. - Lapselle kuusi, äidille kymmenen pistettä! Voiko romaani räväkämmin alkaa kuin Soili Pohjalaisen  neljäs kirja  Perätilassa. Jostain syystä se on ensimmäinen kosketukseni Pohjalaisen teoksiin ja tyyliin, mutta ei varmasti jää viimeiseksi. Kirjan keskeisin tematiikka liittyy lähisuhteisiin - sukuun, perheeseen, äitiyteen ja isoäitiyteen. Mieslukijoiden reaktioita en käy arvelemaan, mutta rohkenen väittää, että moni  tytär, sisko, äiti, mummo ja isomummo löytää  Perätilasta  itseään. On vain oltava valmis nauramaan näkemälleen. NYKYISESSÄ AUTOFIKTIOBUUMISSA romaanissa toisensa perään päähenkilönä tuppaa olemaan kirjailija, ja niin on  Perätilassakin.  Tällä kertaa en pane sitä kuitenkaan yhtään pahakseni. Romaanin  minäkertojan kirjoittaminen takkuaa ikävästi, mutta oikeastaan hän on luomattomuuden tilassaan kuin kuka tahansa työssään stressaant...