Kirjareppu

Kuolema kulkee Cadillacilla    Juha Seppälä: Kehtolaulun koordinaatit. Siltala 2025. 235 s. Tuotteemme on hankala: se on pakollinen, mutta se ei ole suosittu, pohtii ruumisauton kuljettaja työtään Juha Seppälän (s. 1956) uusimmassa romaanissa Kehtolaulun koordinaatit. 53-vuotias, vaitonainen yksieläjä on viihtynyt hyvin Cadillac Escaladensa ratissa ja iltaisin pienessä yksiössään palapeliensä ääressä, mutta luvassa on nyt jotain tavallisuudesta poikkeavaa.  Kertojan poika, 24 v., on tulossa Ranskasta tapaamaan isäänsä, ja edellisestä tapaamisesta on parikymmentä vuotta. Koordinaatiomuutokset aiheuttavat aina päänvaivaa. Mitä tapaamisesta mahtaa tulla? Miten sitä pitäisi valmistella? Ei kai poikaa voi hakea kentältä ruumisautolla? Seppälänsä tunteva on heti tarinassa mukana, vaikka pistäytymiset käsikirjoitusformaattiin pitävätkin alusta lähtien huolen tietynlaisesta tarkkailuetäisyydestä. Kun mukaan tulee muitakin henkilöitä, lukeminen alkaa vaatia yhä terävämpää keskitty...

  Ajelehtimista häiriötilassa    Satu Manninen: Kaktuksen hedelmät. Gummerus 2025. 149 s. Elämäni on yksinäistä kuin perhostutkijalla, joka asuu syrjäisen tropiikin tiheydessä, en onnistu löytämään reittiä päivän kirkkauteen. Tropiikki on syvä kuin muisti ja sen pimeydessä lymyilee painajaismaisia mutanttiperhosia. Runoilija ja valokuvaaja Satu Mannisen (s. 1978) ensimmäinen proosateos kertoo nuoresta taideopiskelijasta, joka ei oikein tiedä, kuinka jatkaisi elämäänsä. Naisen suhde pari vuotta sitten kuolleeseen äitiin on ollut mutkikas, ja viimeisin rakastettukin on kadonnut lähdöstään ilmoittamatta. Maalausopintojen keskeydyttyä ja pienten perintörahojen huvettua kertoja pestautuu hotellisiivoojaksi ja sinnittelee jotenkuten päivästä toiseen. Vertaistukea hän etsii ja saa  Frida Kahlon (1907-1954) kohtalosta ja maalauksista. Ne kulkevat romaanissa kertojan vaiheiden rinnalla ja niihin sekoittuen. Kirjailija on itse luonnehtinut romaania kasvukertomukseksi, mutta mi...

  Vaikuttava romaanitutkielma kuolevaisuudesta  Selja Ahava: Hän joka syvyydet näki. Gummerus 2025. 351 s.  Selja Ahavan (s. 1974) uuden romaanin Hän joka syvyydet näki nimi viittaa  Gilgamesh -eepoksen nimihenkilöön. Muinaisessa Mesopotamiassa laadittu maailman vanhin eepos on tarina ikuista elämää etsivästä sankarikuningas Gilgameshista toimii lähtökohtana Ahavan monelta eri suunnalta kuolevaisuutta lähestyvässä romaanissa. Nuolenpääkirjoituksella savitauluille kirjoitettu eepos saa seurakseen tarinoita kreikkalaisesta mytologiasta, ja romaanissa sivutaan myös juutalais-kristillistä kirjallisuutta. Merkittävimpänä linkkinä nykyaikaan toimii assyrologi George Smith  (1840-1876), Gilgamesh-eepoksen vedenpaisumuskertomuksen löytäjä ja ensimmäinen kääntäjä. Pääosiltaan Ahavan romaani sijoittuu nykypäivään mutta rakentuu silloinkin useasta erillisenä alkavasta tarinasta. Rakenneratkaisu saattaa tuntua aluksi l öyhine liitoksineen ja alatarinoineen sekavalta, mutta ...

Ingeborg Arvolan Ruija-sarja jatkuu tutuin teemoin ja komein kielikuvin   Ingeborg Arvola: Villien tuulten ranta. Ruijan rannalla II. Suom. Aki Räsänen. Gummerus 2025. 440 s. Norjalaisen Ingeborg Arvolan  (s. 1974) Finnmarkiin sijoittuvan trilogian avausosa Jäämeren laulu  voitti ilmestyessään 2022 Brage-palkinnon ja oli mm. Pohjoismaisen neuvoston palkintoehdokkaana. Kun romaani viime vuonna ilmestyi suomeksi, ihastuin oitis tähän kirjailijan isoisoisoäidistä Priita-Kaisasta kertovaan 1800-luvun puolivälin jälkeiseen tarinaan ja sen päähenkilöön. Matkatessaan kahden aviottoman lapsensa kanssa ahdasmielisestä Sodankylästä väljemmille vesille Ruijan Pykeijaan Priita-Kaisa joutui majoittumaan Näätämöjokivarressa komean Mikko Askan tilalle, ja naimisissa oleva lapseton isäntä ja uhkea Priita rakastuivat. Suhde oli kielletty, ja esivalta langetti molemmille vankilatuomion. Trilogian toinen osa Villien tuulten ranta alkaa talvesta 1862. Priita-Kaisa vapautuu Vesisaaren vanhas...

Hvitträskin kaksi valtiatarta    Milla Ollikainen: Mathilda. WSOY 2025. 252 s.      Mathilda ahtautui peilipöydän ääreen samalle penkille Lojan viereen. Hän katsoi peilistä ensin itseään, sitten Lojaa. /  "Me olemme Hvitträskin kaksi kaunista", Mathilda sanoi. "Ja meistä tulee varmasti hyviä ystäviä."  / Loja hymyili, katsoi hymyään ja korjasi sitä leveämmäksi. / Hän ei ollut siitä lainkaan niin varma. Eletään maaliskuuta 1904. Kirkkonummen Hvitträskissä valmistaudutaan kahden parin vihkimiseen. Arkkitehdit Eliel Saarinen ja Herman Gesellius astuvat avioon, Saarinen jo toisen kerran. Saarisen uusi puoliso on Geselliuksen sisar Loja (Louise) , Geselliuksen morsian on Eliel Saarisen edellinen vaimo Mathilda (o.s. Gyldén) . Kuvio on jo itsessään mielenkiintoinen, mutta erikoiseksi tapauksen tekee pariskuntien asumisjärjestely. Yhtiökumppanit Saarinen, Gesellius ja Armas Lindgren  olivat rakennuttaneen Hvitträskiin yhteisen erämaa-ateljeen sillä mi...

  Kirjailijalle kymmenen pistettä!    Soili Pohjalainen: Perätilassa. Atena 2025. 206 s. - Lapselle kuusi, äidille kymmenen pistettä! Voiko romaani räväkämmin alkaa kuin Soili Pohjalaisen  neljäs kirja  Perätilassa. Jostain syystä se on ensimmäinen kosketukseni Pohjalaisen teoksiin ja tyyliin, mutta ei varmasti jää viimeiseksi. Kirjan keskeisin tematiikka liittyy lähisuhteisiin - sukuun, perheeseen, äitiyteen ja isoäitiyteen. Mieslukijoiden reaktioita en käy arvelemaan, mutta rohkenen väittää, että moni  tytär, sisko, äiti, mummo ja isomummo löytää  Perätilasta  itseään. On vain oltava valmis nauramaan näkemälleen. NYKYISESSÄ AUTOFIKTIOBUUMISSA romaanissa toisensa perään päähenkilönä tuppaa olemaan kirjailija, ja niin on  Perätilassakin.  Tällä kertaa en pane sitä kuitenkaan yhtään pahakseni. Romaanin  minäkertojan kirjoittaminen takkuaa ikävästi, mutta oikeastaan hän on luomattomuuden tilassaan kuin kuka tahansa työssään stressaant...

  Kun suhde ja järjestelmä pettävät   Jenny Erpenbeck: Kairos (Kairos, 2021). Suom. Jukka-Pekka Pajunen. Tammi 2025. 408 s. Oliko se onnellinen hetki, kun hän aikoinaan yhdeksäntoistavuotiaana neitokaisena kohtasi Hansin, miettii Jenny Erpenbeckin Kairos -romaanin päähenkilö Katharina alkaessaan käydä läpi entisen rakastettunsa Hansin jäämistöstä hänelle toimitettuja pahvilaatikoita. Antiikin Kairos-jumala oli antanut heille tilaisuuden löytää toisensa, ja he olivat tarttuneet siihen aikailematta ja intohimoisesti. Hansin tallentamat dokumentit kattavat vuodet 1986-1992. Suhteen alkaessa Hans oli 53-vuotias menestynyt itäberliiniläinen kirjailija, naimisissa ja 14-vuotiaan pojan isä, Katharina taideopintoja suunnitteleva latojaopiskelija. Hansin vaatimuksesta suhde pidettiin salassa, mutta umpirakastuneelle Katharinalle riitti, että hän sai olla maineikkaan miehen valittu ja  vaalittu sivusu hde senkin jälkeen, kun miehen käytös muuttui yhä alistavammaksi. Booker -palkin...

Sankari vai petturi? Sasha Vasilyuk: Sankarien sukua (Your Presence Is Mandatory, 2024). Suom. Jaakko Kankaanpää. WSOY 2025. 347 s. Sankarien sukua on lapsuutensa Ukrainassa ja Venäjällä viettäneen, 13-vuotiaana Yhdysvaltoihin emigroituneen  Sasha Vasilyukin esikoisromaani. Se pohjaa hänen juutalaisen isoisänsä vaiheisiin toisessa maailmansodassa ja sen jälkeen Ukrainassa. Aihe aktivoitui, kun isoisä kuoli ja jäämistöstä löytyi hänen KGB:lle 1984 kirjoittamansa kirje, joka paljasti, mitä hänelle sodan aikana todellisuudessa tapahtui. Kunnioitettuna sankarina Berliiniin marssinut mies olikin ollut lähes koko sodan ajan vankina Saksassa. Miksi isoisä oli kuolemaansa asti salannut todelliset sotakokemuksensa, ja miten ihmeessä juutalainen sotavanki saattoi pysyä hengissä Hitlerin Saksassa?  Siinä pääkysymykset, joihin Sasha Vasilyuk alkoi etsiä kaunokirjallista vastausta. ROMAANISSA UKRAINANJUUTALAINEN Jefim Šulman ryhtyy sotilaaksi, kun Saksa hyökkää Neuvostoliittoon kesällä 194...

  Ei ihan helppoa sulateltavaa    Rachel Cusk: Kulkue (Parade, 2024). Suom. Kaisa Kattelus. S & S 2025. 206 s. Kanadassa syntynyt brittikirjailija Rachel Cusk (s. 1967) tunnetaan erityisesti romaanitrilogiastaan Ääriviivat. Jo siinä Cusk pyrki murtamaan perinteisiä kerrontatapoja, mutta kiinnostunut lukija pysyi hyvin hänen matkassaan. Seuraava Cusk-suomennos Toinen paikka oli minusta yllättäen trilogiaa tarinallisempi, ja siksi uusimman Kulkue -romaanin hyppy takaisin kokeilevuuteen tuntuu todella huimalta. Kesti pitkään, ennen kuin löysin jollain tavalla toimivan lukutavan Cuskin kaoottiselta vaikuttavan romaanin vastaanottamiseen. Hahmottamista auttoi, kun luin jostain haastattelusta kirjailijan pyrkineen romaanissaan lähestymään abstraktia kuvataidetta ja sen tapaa jäsentää ympäröivää elämää. Ehkä parhaan ohjeen sain kuitenkin säveltäjä  Osmo Tapio Räihälältä (Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa, 2021). Räihälä kehottaa kuuntelemaa vaikeaksi koettua nykymusii...

  Kunniaa ihan tavalliselle miehelle ja elämälle     Frode Grytten: Päivä jona Nils Vik kuoli (Den dagen Nils Vik døde, 2023). Suom. Sanna Manninen. WSOY 2025. 197 s. Irlantilainen hiili- ja puutavarakauppias Bill Furlog, hollantilainen maalarimestari 1600-luvulta ja norjalainen kyytiveneen kuljettaja Nils Vik, siinä kolme miestä, joiden elämänasenne ja -valinnat ovat tehneet minuun lyhyen ajan sisällä lähtemättömän vaikutuksen. He ovat kaikki päähenkilöitä sivumääriltään pienissä mutta anniltaan suurissa romaaneissa. Bill Furlog kamppailee omantuntonsa kanssa  Claire Keeganin  kirjassa  Nämä pienet asiat (suom. 2023) .  Alankomaiden taiteen kultakauden vanhaan mestariin tutustuin keväällä Joel Haahtelan   Sielunpiirtäjän illassa . Viimeisin tuttavuuteni on   Nils Vik. Hänen veneessään olen kulkenut vuonoa ristiin rastiin Frode Gryttenin  (s. 1960) pari vuotta sitten  Brageprisenillä  palkitussa romaanissa  Päiv...