Kirjareppu

29. kesäkuuta 2019 Vaihtoehtoja puupelloille  Pohjoisen journalistien Metsä meidän jälkeemme on silmiä avaava tietopaketti metsäluontomme tilasta Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä: Metsä meidän jälkeemme. Like 2019. 272 s. Pohjoissuomalaisten nuoren polven journalistien  Pekka Juntin, Anna Ruohosen ja Jenni Räinän kirjoittama ja valokuvaaja Anssi Jokirannan kuvittama tietokirja  Metsä meidän jälkeemme on ilmestynyt täsmäajoituksella. Metsä Groupin ilmoitettua Kemin biotuotetehdashankkeestaan keskustelu ja kiivailu metsien käytöstä on saanut reippaasti lisäkierroksia. Alkusanoissaan tekijät kertovat projektinsa syntyneen halusta selvittää, miten metsillämme menee, mitä niille on tehty ja mitä pitäisi tehdä. Projektin edetessä kävi yhä ilmeisemmäksi, että metsäluonnon tila on huono, mutta samalla tekijät painottavat muutoksen mahdollisuutta ja jopa todennäköisyyttä. Suomalaiset alkavat ymmärtää metsiensä monimuotois...

25. kesäkuuta 2019 Elämää kansankodin raunioilla  Asko Sahlbergin uuden romaanin päähenkilö saa tarpeekseen ja ottaa oikeuden omiin käsiinsä  Asko Sahlberg: Haudallasi, Adriana. Like 2019. 285 Vuodesta 1996 Göteborgissa asunut  Asko Sahlberg  (s. 1964) aloittaa uuden romaaninsa Haudallasi, Adriana  tarinan lopputilanteesta. Kertoja-päähenkilö Daniel Dahlberg välttyy itse tulemasta ammutuksi mutta  löytää talonsa piharakennuksesta vuokralaisensa, romanialaisen seksityöläisen Adrianan, kuolleena. Miten keski-ikäisen, Göteborgissa kannattamatonta kirjadivaria pitävän miehen tasaisen tylsä, yksinäinen elämä on kääntynyt näin vaaralliseksi? Tapahtumien kulkuun vaikuttavat isännän ja vuokralaisen välille syntynyt suhde ja seksin ja huumeiden myynnin taustaverkostot, mutta tavanomaisesta rikosviihteestä Sahlbergin romaanissa ei ole kyse. KIRJAN ALAOTSIKKO   Sairauskertomus  on huomionarvoinen tarkennus.  Haudallasi...

15. kesäkuuta 2019 "We become visible!"  Jenny Erpenbeckin   pakolaisuutta käsittelevä romaani haastaa ajattelemaan ja toimimaan Jenny Erpenbeck: Mennä, meni, mennyt (Gehen, ging, gegangen 2015). Suom. Jukka-Pekka Pajunen. Tammi 2019. 415 s. Jenny Erpenbeck (s. 1967) on saksankielisen nykykirjallisuuden kärkinimiä. Itä-Berliinissä syntyneen, monia kirjallisuuspalkintoja keränneen Erpenbeckin vastikään suomennettu romaani Mennä, meni, mennyt sivuaa kyllä Saksojen yhdistymistä ja Berliinin muurin murtumista, mutta pääteemana romaanissa ovat muurit, joiden murtumisesta ei näytä olevan mitään toivoa, eli Saksan ja samalla koko Euroopan pakolaiskysymys. Romaanin päähenkilö on vastikään eläköitynyt itäsaksalainen klassisen filologian professori Richard, lapseton leskimies, joka lähinnä joutilaisuuttaan kiinnostuu Berliinin Oranienplazilla mieltään osoittavista pakolaisista. Hän keksii tekevänsä tutkimusta pakolaisuudesta ja pääsee sen turvin haastattelemaan Afrika...

3. kesäkuuta 2019 "Ison liekin vierellä kytevä pikku kipinä"  Johanna Venhon romaani Ensimmäinen nainen kertoo Sylvi Kekkosen elämästä satuttavan kauniisti Johanna Venho: Ensimmäinen nainen. WSOY 2019. 261 s. Mutta häntä ei saa rajattua. Rajat pehmenevät, koko Sylvistä tulee kumman hahmoton. Siinä on sellaista perinaisellista pehmeyttä, jota pieni nukkemainen muoto vain korostaa. Sisältä Sylvi on vahvempi kuin moni muu, hänessä on kallioseinäinen luola, kiveen koverrettu tila. Kun yrittää piirtää päällä näkyvää muotoa: somaa niskaa, pyöreitä poskia, tulos on vääränlainen. Siihen pitäisi saada terävä reuna johonkin kohtaan. Kuvanveistäjä Essi Renvallilta on tilattu Sylvi Kekkosen muotokuva, mutta se ei ota millään syntyäkseen. Maan ensimmäisessä naisessa yhdistyvät niin monet vastakkaiset piirteet, että löydä siinä sitten sielullinen ilmaus, tasapainoinen kompositio. Johanna Venhon  (s.1971) tunnelmat ovat saattaneet olla hyvinkin samansuuntaiset hänen r...

1. kesäkuuta 2019 Romaani täynnä elämäntarinoita  Rachel Cuskin trilogian toisessa osassa kertoja täyttää tyhjää olotilaansa muiden kertomuksilla Rachel Cusk: Siirtymä (Transit 2016). Suom. Kaisa Kattelus. S&S 2019. 218 s. Kanadalaissyntyinen, Britanniassa asuva Rachel Cusk (s. 1967) esiintyi toukokuussa  Helsinki Lit  -tapahtumassa puhumassa romaanitrilogiastaan. Sen ensimmäinen osa Ääriviivat  ilmestyi suomeksi viime vuonna (Kirjareppu 14.11.2018) ja toinen osa Siirtymä  keväällä. Kolmannen osan suomennos on tulossa ensi vuonna. Suomennoksista vastaa Kaisa Kattelus . Rachel Cuskin autofiktiivinen trilogia on ainakin tähän asti ollut intensiivistä luettavaa. Cuskin teksti ei ole vaikeaa, mutta se on tiheää ja älykästä ja tarjoaa runsaasti aforistisia tiivistyksiä. Cusk on halunnut irrottautua perinteisestä tarinankerronnasta, sen juonirakenteista, henkilöasetelmista ja kuvailevuudesta, mutta hänen trilogiansa romaanit ovat...