perjantai 3. heinäkuuta 2015

3. heinäkuuta 2015


Haa, sanoo Britt-Marie ja tarjoaa valloittavaa kesäseuraa


Fredrik Backman: Britt-Marie kävi täällä (Britt-Marie var här). Suom. Riie Heikkilä. Otava 2015. 376 s.


Britt-Marie sanoo usein niin. "Haa." Ei "hahaa" niin kuin nauraessa vaan pikemminkin niin kuin "ahaa", kun se lausutaan äärimmäisen pettymyksen vallassa. Niin kuin ihminen, joka löytää kylpyhuoneen lattialta märän pyyhkeen. "Haa." Britt-Marie puristaa aina huulensa tiukasti yhteen sanottuaan "haa" ilmaistakseen että se on hänen viimeinen kommenttinsa asiaan. Harvoin se tosin on ihan niin."

Britt-Marie on ruotsalaisen Fredrik Backmanin 63-vuotias jämäkkä sankaritar, joka hylkää uskottomaksi paljastuneen miehensä ja huristelee rämällä autollaan aloittamaan uutta elämää surkeaan, talouskriisin runtelemaan pikkukaupunkiin Borgiin. Kaupungin palveluista vastaa enää pizzeria, mutta se ei Britt-Marieta hidasta, kun hän ryhtyy neljänkymmenen vuoden kotirouvakokemuksellaan nuorisotalon kiinteistönhoitajaksi ja sekalaisen seurakunnan järjestyksenpitäjäksi.

Kustantaja mainostaa Britt-Marieta naispuoliseksi mielensäpahoittajaksi. Tuomas Kyrön mainion sankarin tavoin Britt-Marienkin mielestä maailma on pahasti vinksallaan ja sen epäkohdat on tuotava kursailematta julki. Mutta kun mielensäpahoittaja marisee yleisönosastossa ja kalastelee sääliä uhrin roolillaan, "passiivis-aggressiivisen" Britt-Marien tunnusmerkkejä ovat suora toiminta, ryhti ja kunniallisuus. Hän ei todellakaan ole mikään eläin.


BRITT-MARIE on tyypillinen mutta-ihminen: Hän ei ole ihminen, joka arvostelee muita, mutta - -. Eikä hän ole niitä, jotka puuttuvat toisten asioihin, mutta - - .
Kuulostaako tutulta? Löytyykö läheltä samanlaisia ihmisiä? Vai osuuko Backmanin hyväntahtoinen pilkka peräti omaan nilkkaan?

Romaanissa on runsaasti tavanomaista tilannekomiikkaa ja hullunkurisia sivuhenkilöitä. Huumorin pääpaino on kuitenkin Britt-Marien viivasuorassa luonteessa ja käyttäytymisessä. Britt-Marie on tapojensa orja ja "sosiaalisesti  kyvytön", kuten hänen miehensä hänen edesottamuksiaan luonnehtii.

Britt-Marien mielestä sivistyneen ihmisen ikkunat ovat aina kirkkaat ja ruokailuvälineet laatikossa tietyssä järjestyksessä. Ruokasooda on tämän himosiivoojan mielestä ainoa kunnollinen ja kaikkeen sopiva puhdistusaine, ja ihmisten ilmoille lähdetään vain hiukset ojennuksessa. Hänestä kyllä löytyy myös yritystä ystävälliseen kanssakäymiseen, mutta mutta...

Teillä on sitten valtavan moderni kampaus.
- Mitä? Vai niin. Kiitos
- On valtavan rohkeaa pitää noin lyhyttä kampausta, kun teillä on noinkin suuri otsa, Britt-Marie sanoo huomaavaisesti nyökäten.

Backmanin romaani on kuin käänteinen Peppi Pitkätossu -asetelma. Tässä tapauksessa anarkiaa edustaa heitteille jätetty yhteisö, joka enää viis veisaa laeista ja säännöistä. Kun vanharouva Britt-Marie ilmestyy sekoittamaan järjestysvaatimuksillaan päähänpotkittujen ja syrjäytyneiden borgilaisten hallittua kaaosta, hämmennystähän siitä syntyy puolin ja toisin. Ja samalla molemminpuolinen oppimisprosessi.


SYMPATIAPISTEITÄ alkaa kasaantua itse kullekin romaanin originelleista henkilöistä, eikä vähiten nuorisotalon kiinteistönhoitajalle, jonka vakanssi laajenee kohta nuorison sekalaisen jalkapallojoukkueen valmentajuuteen. Jalkapallo potkaistaan jo romaanin alkusivuilla yhdeksi tarinan tärkeimmistä aiheista.

Jalkapallo on ihmeellinen peli siinä mielessä, että se pakottaa elämän jatkumaan. Mietelmä sopii useaan borgilaiseen elämäntarinaan, ja samantapaista filosofointia romaanissa on enemmänkin. On valtavan vaikeaa tietää, kuka itse on, jos aina on ollut olemassa vain jotakuta toista varten, miettii Britt-Marie ja nostaa romaanin pääteemaksi ikuisen kysymyksen siitä, miten elämää tulisi elää. Onhan elämä sentään enemmän kuin kengät, joissa kuljemme.

Ilottelun ja elämänkysymysten välissä Backman raottelee päähenkilönsä äkkiväärän käytöksen traagisia taustatekijöitä. Kyllä ei silloin naurata. Mutta pääsääntöisesti tarinan jännittävään ja mainioon loppuratkaisuun saakka mennään vauhdikkaasti ja huumorilla.

Britt-Marie kävi Borgissa. -  Kävisipä hän tässäkin pikkukaupungissa, huokaa lukija.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti