Yaa Gyasi: Maa ja taivas

 


Kun Jumalakin vaikenee 


Yaa Gyasi: Maa ja taivas (Transcendent Kingdom 2020). Suom. Arto Schroderus. Otava 2020. 268 s.



Psykologinen romaani, kasvutarina, perhetragedia, surutyökirja, maahanmuuttokuvaus... Ghanassa syntyneen ja Yhdysvalloissa kasvaneen Yaa Gyasin (s, 1989) toista romaania Maa ja taivas on mahdoton luokitella yksiselitteisesti. Se on monitasoinen, tinkimätön ja raastava tutkielma pienen maahanmuuttajaperheen kohtalosta Yhdysvaltojen Alabamassa.

Mutta se on myös toivoa herättävä tarina selviytymisestä ja paremmasta huomisesta.


ROMAANIN KERTOJA Gifty on 28-vuotias neurotieteen tohtorikoulutettava Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa. Hän työskentelee hiirikokeiden parissa ja on mustana ja naisena kaksin verroin erikoisuus opiskelu- ja työtoveriensa keskuudessa.

Lahjakkuudestaan huolimatta hän tuntee, että hänen on jatkuvasti lunastettava paikkansa valkoisten joukossa ja se onnistuu vain huipputuloksilla. Samalla hänellä on voimakas tarve hallita elämäänsä ja rakentaa sitä tieteellisten tosiasioiden varaan.

Romaani kulkee vaihdellen kahdessa aikatasossa. Kun Giftyn lapsuus ja hänen alkujaan nelihenkisen perheensä vaiheet saavat yhä enemmän tilaa ja valaisua, selviää, että nuoren naisen ulkopuolisuudelle ja kiihkeälle tutkimisenhalulle löytyy muitakin kuin ihonväristä johtuvia selityksiä.

Isonveljen Nanan synnyttyä äiti on halunnut jättää Ghanan taakseen ja suunnata Yhdysvaltoihin taatakseen pojalleen paremman elämän. Gifty, vahinkolapsi, syntyy Alabamassa. Hänen ollessaan nelivuotias rasistiseen mitätöintiinsä pettynyt isä jättää perheen ja palaa Afrikkaan.

Musta, kouluttamaton yksinhuoltajaäiti saa henkistä tukea ja hyväksyntää valkoiselta kotiseurakunnaltaan, kunnes koripallossa mainetta niittävä isoveli jää loukkaannuttuaan opioidikoukkuun ja kuolee Giftyn lähestyessä murrosikää. Silloin paljastuu myös uskovien yhteisön rasistisuus ja poikansakin menettänyt äiti vaipuu masennukseen.


ERISTÄYTYMISESTÄ TULEE nuorelle Giftylle pysyvä itsesuojelukeino. Yliopistossa hän pitää etäisyyttä tutkijaystäviinsä, jotta hänen ei tarvitse paljastaa heille syvää suruaan ja häpeäänsä. Tilanne vaikeutuu, kun uudestaan sairastunut äiti tulee hänen luokseen Kaliforniaan.

Palkintohakuisen käyttäytymisen tutkiminen on Giftylle oikeastaan henkilökohtainen projekti. Hiirikokeillaan hän pyrkii intohimoisesti selvittämään, olisiko ja millä keinoin veljen addiktio ollut mahdollista ratkaista ja olisiko edes äiti vielä pelastettavissa. 

Vaikka Gifty on taistelija, hänen henkilökuvansa järkyttää ja liikuttaa. Se on herkkä ja tarkka psykologinen kuvaus lapsesta, joka joutuu ensin tekemään enemmän kuin voitavansa  hänelle rakkaan veljen pelastamiseksi ja ottamaan ohjat käsiinsä, kun surun murtama äiti menettää elämänhallintansa.

Syyllisyyttään hälventääkseen perheessäänkin syrjitty Gifty tekee kaikkensa ollakseen hyvä ja hyväksytty ja erityisesti Jumalan suosiossa. Romaaniin sinne tänne sijoitetut Giftyn kirjeet Jumalalle valaisevat lyhykäisyydessäänkin hienosti nuoren rukoilijan mielialoja ja perhetilannetta.


JO VARHAIN Giftyn rukouksissa alkaa näkyä myös päähenkilön epäröivä suhtautuminen Jumalan kaikkivoipaisuuteen ja kirkon oppien todenperäisyyteen:   

Rakas Jumala, Buzz [veli salanimeltään] sanoo että kristinusko on kultti, paitsi että se alkoi niin kauan sitten että ihmiset eivät vielä silloin tieneet mitä kultit on. Buzzin mielestä nykyään ollaan fiksumpia kuin silloin. Onko se niin? Rakas Jumala, näyttäisitkö minulle, että olet totta?

Uskon ja tieteen ristiriidasta alkaa pian kehittyä yksi romaanin pääteemoista rasismin ja riippuvuuksien rinnalle. Myös sitä Gyasi käsittelee perusteellisesti ja intensiivisesti.

Kirjailija näyttää, miten tärkeitä psyykkisesti ja sosiaalisesti usko ja uskonyhteisö ovat kotimaastaan kauas joutuneelle maahanmuuttajaperheelle. Mutta ne ovat myös addiktoivia ja sitovia. Uskonyhteisönsä torjumaksi joutuva äiti jää täysin yksin ja uskostaan irti pyrkivä Gifty ajelehtimaan kahden vaiheilla.

Gyasi tarkastelee teemaa kriittisesti mutta karttaa ehdottomuutta ja tuomioita. Tieteellisen maailmankuvan omaksunutta aikuista Giftyä liikuttaa yhä edelleen äidin vakaa usko ja hartaus, ja hän puolustaa äidin oikeutta saada lohtua parhaaksi näkemällään tavalla. Kai hän ansaitsi edes sen? Jotenkin tästä elämästä pitää selvitä.


MONISTA TEEMOISTAAN ja sirpaleisesta rakenneratkaisustaan huolimatta Yaa Gyasin Maa ja taivas on hyvin ehyt ja vaikuttava kokonaisuus. Se tarjoaa eloisan kuvan Yhdysvaltojen ns. raamattuvyöhykkeen pikkukaupunkielämästä ja on samalla yleispätevä kuvaus huumeriippuvuudesta, rasismista, vaikeista perhesuhteista, syrjäytymisestä ja surusta.

Mutta myös solidaarisuudesta ja rakkaudesta. Gifty ei suostu pitämään veljeään vain tahdottomana huumeidenkäyttäjänä vaan näkee hänet sairaana ja kärsivänä, pohjimmiltaan fiksuna, kilttinä ja ystävällisenä isonaveljenä, jonka ympäristö hyväksyi vain niin kauan kuin hyötyi hänestä. 

Lukiessa ihastelin usein Gyasin teräviä havaintoja ja värikästä kieltä, erityisesti hänen vertaustensa tuoreutta ja osuvuutta. Erikoista Gyasin tyylissä on se, miten rohkeasti hän kirjoittaa kuvailevan kaunokirjallisen tekstinsä väleihin tiukkaa tieteellistä selontekoa päähenkilön tutkimusongelmista ja laboratoriokokeiden vaiheista.

Tieteellisyys palvelee romaanin henkilökuvausta ja rajaa samalla tarinan tunteellisuutta. Kun kirjailija pyrkii samanlaiseen tasapuolisuuteen myös uskon ja tieteen ristiriitaa käsitellessään, romaanin sovinnollinen lopetuskin vaikuttaa oikealta ja uskottavalta. 

Yaa Gyasi. Kuva: Michael Lionstar


Kommentit

  1. Hei! Olen perustanut Facebookiin Kirjareppu-ryhmän. Voit seurata myös sieltä tulevia kirjajuttujani. Tervetuloa!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Iida Turpeinen: Elolliset

Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa

Anna Soudakova: Varjele varjoani