Kirjareppu

. 19. syyskuuta 2020 Anna Soudakova: Mitä männyt näkevät    Mustien korppien koputus murskaa kaiken Anna Soudakova: Mitä männyt näkevät. Atena 2020. 247 s.  Jalkalampun pitsinen kupu luo sädekehän mummon päälaelle. Tämä istuu keinutuolissa ja lukee. Äiti vetää rinkelinmurut pöytäliinalta kämmeneensä. Isä ja vaari istuvat nurkkasohvalla ja polttavat piippujaan. Maria makaa pehmeällä turkkilaisella matolla, selailee suurta satukirjaa ja silittää Murka-kissaa. Alkukesästä 1936 viisi vuotta täyttänyt pikkuveli on jo nukkumassa. Ja sitten, yhtäkkiä, leningradilaisen perheen ilta katkeaa koputukseen, jonka jäljiltä mikään ei ole enää entisellään. Ensin "mustat korpit" vievät isän, sitten vangitaan äiti luokkahuoneesta kesken oppitunnin, ja kohta Maria, Juri-veli, mummo ja vaari, kansanvihollisten ja lapset ja vanhemmat, ovat matkalla karkotukseen Uzbekistanin Taškentiin. Stalinin ajan vainoista on viime aikoina kirjoitettu useampikin romaani, mutta Anna Soudakovan (s. 1983) ...

15. syyskuuta 2020 Joel Haahtela: Hengittämisen taito  Isä, poika ja pyhä hiljaisuus  Joel Haahtela: Hengittämisen taito. Pienoisromaani. Otava 2020. 176 s. Joel Haahtela  (s. 1972) kirjoitti luostarielämästä jo edellisessä romaanissaan Adélen kysymys (2019; Kirjareppu 3.4.2019). Siinä päähenkilönä on keski-ikäinen yliopisto-opettaja, joka matkustaa Etelä-Ranskaan Pyreneitten kupeessa sijaitsevaan luostariin tutkimaan 1100-luvulla eläneen Pyhän Adélen ihmeparantumisen asiakirjoja. Samalla mies toivoisi saavansa jonkinlaista selvyyttä hankaliin ihmissuhteisiinsa. Haahtelan uudessa romaanissa Hengittämisen taito päähenkilö ja kertoja on 24-vuotias lääketieteen opiskelija, jonka isäsuhde on katkennut jo, kun hän oli kymmenvuotias. Kreikkalaissyntyisen isän lähdön syyt alkavat painaa nuoren miehen mieltä siinä määrin, että hän päättää keskeyttää hetkeksi opiskelunsa ja lähteä isänsä jäljille Kreikkaan. Thessalonikissa asuva, äskettäin kuolleen sed...

12. syyskuuta 2020 Édouard Louis: Väkivallan historia  Raju omaelämäkerrallinen romaani raiskauksesta  Édouard Louis: Väkivallan historia (Histoire de la violence, 2016). Suom. Lotta Toivanen. Tammi 2020. 196 s. Kohua herättäneessä esikoisromaanissaan Ei enää Eddy (Kirjareppu 11.10.2019)  Édouard Louis  (s. 1992) kirjoitti köyhästä ja väkivaltaisesta lapsuudestaan ja nuoruudestaan pohjoisranskalaisessa teollisuuskaupungissa Hallencourtissa. Romaani päättyi kuitenkin siinä mielessä hyvin, että homoseksuaalisuutensa vuoksi kiusatun Eddyn onnistui irrottautua surkeasta ja suvaitsemattomasta kasvuympäristöstään ja päästä opiskelemaan Pariisiin. Tänä vuonna suomennetussa  Väkivallan historiassa Louis jatkaa omaelämäkerrallista tarinaansa, mutta kun esikoisteoksessa oli raa'an realismin ohella myös hersyvää tarinointia ja hirtehistä huumoria, Väkivallan historiasta en sellaisia aineksia löydä. Édouard Louisin uusi romaani on synkkää, mutta vaikuttav...

10. syyskuuta 2020 Peter Sandström: Rakkaus on kesy eläin  Ikääntyvä kirjailija ja hänen naisensa Peter Sandström: Rakkaus on kesy eläin (Kärleken är ett tamdjur, 2020). Suom. Outi Menna. S&S 2020. 204 s. Tämän olisi alun perin pitänyt olla nimeltään "Naisen sielu", mutta toisin kävi. Syntyikin romaani nimeltä Rakkaus on kesy eläin. Peter Sandström (s. 1963) jatkaa uudessa kirjassaan entisellä autofiktiivisella linjallaan. Päähenkilö Peter S. lähestyy kuuttakymmentä ikävuottaan jonkinlaisessa ajelehtimisen tilassa. Lapset ovat lähteneet omille teilleen, suhde vaimoon vaatisi korjailua, ja iäkkäästä äidistäkin alkaa olla huolia. Kirjoitustyöt jumittavat. Naisen sielu ei ota syntyäkseen, ja viini maistuu liian hyvin. Luulisi, että tällaisista aineksista on vaikea saada syntymään kiinnostavaa romaania, mutta Sandströmiltä se onnistuu erinomaisesti. Uusi romaani toimii kyllä itsekseenkin, mutta nautintoa lisää, jos on jo aiemmin viettänyt aikaansa ...

3. syyskuuta 2020 Selja Ahava: Nainen joka rakasti hyönteisiä  Elämä on jatkuvaa muuttumista  Selja Ahava: Nainen joka rakasti hyönteisiä. Gummerus 2020. 331 s.  Selja Ahavan (1974) neljännessä romaanissa  Nainen joka rakasti hyönteisiä puhutaan, kuten nimikin antaa ymmärtää, paljon hyönteisistä, mutta vaikka siinä päädytään myös hyönteisten tämänhetkiseen lajikatoon, romaanin varsinainen painopiste on muualla. Romaani lähtee liikkeelle 1600-luvun Saksasta. Kirjan päähenkilön historiallinen esikuva on Frankfurt am Mainissa syntynyt  Maria Sibylla Merian  (1647-1717), jonka luonnontieteelliset tutkimukset ja tarkat piirrokset mm. perhosen muodonvaihdoksesta olivat aikansa hyönteistiedettä ajatellen suorastaan vallankumouksellisia. Romaaninsa puolivälissä Ahava kuitenkin muuttaa historiallisen Mariansa kokonaan fiktiiviseksi ja  lähettää hänet tutkimaan hyönteisiä 1800-luvun loppupuolen Japaniin. Romaanin lopussa ollaan jälle...

26. elokuuta 2020 Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa  Kelvottomien korpivaellus Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa. Vaellusromaani. WSOY 2020. 351 s. Tommi Kinnunen (s. 1973) on omistanut neljännen romaaninsa Ei kertonut katuvansa " heille, joille hiljaisuus on helpoin tie". Romaaniensa Neljäntienristeys (2014), Lopotti (2016) ja  Pintti  (2018) jälkeen Kinnunen on tarttunut aiheeseen, josta on mieluummin vaiettu. Hän kirjoittaa saksalaisten sotilaiden mukaan lähteneistä suomalaisnaisista, jotka sodan päätyttyä joutuivat palaamaan takaisin kotiseudulleen. Runsaasti kiitosta keränneiden teosten kirjoittajalta odottaa tietysti paljon, eikä tälläkään kerralla tarvitse pettyä, vaikka alussa menee aikansa, ennen kuin pääsee toden teolla mukaan vaitonaisten naisten taivallukseen läpi Lapin erämaiden. Vaellusromaaniksi luonnehditussa kirjassa ei ulkoisesti tapahdu paljoakaan - dramaattisimmat kohtaukset ovat romaanin loppupuolella -, mutta nai...

16. elokuuta 2020   John Steinbeck: Vihan hedelmät  Steinbeckin klassikkoromaani järkyttää edelleen  John Steinbeck: Vihan hedelmät (The Grapes of Wrath, 1939). Suom. Raimo Salminen. Tammi 2016. 629 s. Kun  Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1962 saaneen  John Steinbeckin  (1902-1968) romaani  Vihan hedelmät ilmestyi Yhdysvalloissa 1939, se nousi vuoden myydyimmäksi kaunokirjaksi. Suuresta lamasta kertovalle romaanille oli selvä sosiaalinen tilaus, mutta myyntiä edisti varmaan myös se, että romaania vastustettiin näkyvästi. Teoksen kappaleita poltettiin julkisesti, ja kirjailijaa kutsuttiin valehtelijaksi: Amerikka ei ollut sellainen, jollaiseksi Steinbeck se romaanissaan kuvasi! Jyrkimpiä vastustajia ei hiljentänyt edes Nobelin palkinto: ymmärtämättömät ruotsalaiset palkitsivat kelvottoman kirjailijan! Suomeksi  Vihan hedelmät  ilmestyi ensimmäisen kerran 1944 Alex Matsonin kääntämänä. Uusin käännös vu...