Kirjareppu

29. heinäkuuta 2019 Yasunari Kawabata: Lumen maa  Nobel-proosaa haikun hengessä Yasunari Kawabata: Lumen maa (Yukiguni, 1947). Suom. Yrjö Kivimies. Tammi, 1958. Keltainen pokkari. 158 s. Juna vieri pitkästä tunnelista Lumen maahan. Maa loisti valkoisena yötaivaan alla. Juna pysähtyi eräälle pikkuasemalle. Tyttö, joka oli istunut vaunun vastakkaisella puolella, tuli käytävän yli ja avasi ikkunan Shimamuran edestä. Lumista kylmyyttä huokui sisään. Kurottautuen ikkunasta pitkälle tyttö huusi asemapäällikköä kuin hän olisi ollut jossakin kaukana. Vuonna 1968 Nobelilla palkitun  Yasunari Kawabatan (1899-1972) pienoisromaani Lumen maa  oli ilmestyessään 1958 ensimmäinen suomeksi käännetty japanilainen romaani. Suomentaja Yrjö Kivimies  suomensi romaanin englannin- ja saksankielisten käännösten pohjalta ja kirjoittaa jälkisanoissaan pyrkineensä kulkemaan noiden kahden käännöksen keskiväliä "oman japanilaisen kuvitelmansa mukaan". Silloin tä...

22. heinäkuuta 2019 Tove Jansson: Kesäkirja  Saarielämää valloittavassa seurassa Tove Jansson: Kesäkirja (Sommarboken 1972). Suom. Kristiina Kivivuori. WSOY 1973. Bon-pokkari, 135 s. Nyt hävettää.  Tove Janssonin (1914-2001)   1970-luvulla ilmestynyt  Kesäkirja osui sattumalta kesälukemisteni joukkoon. Miten ihmeessä en ollut löytänyt sitä aiemmin, vaikka se on käännetyimpiä suomalaisia kirjoja ja siitä on olemassa teatteriversio ja elokuvakin tekeillä! Muumeista kyllikseen saaneille kannattaa heti tähdentää, että  Kesäkirja on ihan toista maata . Toki romaanista tunnistaa muumitarinoiden teemoja ja aihelmia, mutta Kesäkirjan miljööt ja tapahtumat ovat realistisia ja ihmiset moniulotteisia juuri niin kuin Janssonin muissakin aikuisille suunnatuissa kirjoissa. Oikeastaan Kesäkirja pitäisi lukea joka kesä uudelleen. KESÄKIRJA   kertoo isoäidin, isän ja pienen tytön kesänvietosta Suomenlahden saaressa. Isä häärii romaanissa vain taust...

6. heinäkuuta 2019 Parempaa ja huonompaa väkeä ja elämää  Pertti Lassilan kahden naisen romaani on kirpeä kuvaus1900-luvun alun sääty-yhteiskunnasta ja naisen asemasta Pertti Lassila: Kovassa valossa. Teos 2019. 217 s. On hyvä tietää, mihin kuuluu, että kuuluu parempaan väkeen eikä huonompaan, koska sille käy aina huonommin ja paremmalle paremmin. Joka luulee, että se asia muuttuu toiseksi, ei asioita ymmärrä. Näin ajattelee  Pertti Lassilan (s. 1949) neljännen romaanin  Kovassa valossa  ensimmäinen minäkertoja Suoma noustuaan palvelijattaresta johtajan rouvaksi Kruununhakaan. Puolen välin jälkeen elämästään kertoo kauppa-apulaisena työskentelevä nuori Heljä, joka sodan jälkeen tutustuu Suoman ekonomipoikaan Tarmoon. 1900-luvun alkupuolen Helsinkiin sijoittuvasta romaanista ei kuitenkaan tule herraskaisen äidin ja ei-toivotun miniäkokelaan välistä mittelöä, vaikka niin saattaisi äkikseltään olettaa. Lassilan lähestymiskulma on tyyte...