Kirjareppu

Kuolema kulkee Cadillacilla    Juha Seppälä: Kehtolaulun koordinaatit. Siltala 2025. 235 s. Tuotteemme on hankala: se on pakollinen, mutta se ei ole suosittu, pohtii ruumisauton kuljettaja työtään Juha Seppälän (s. 1956) uusimmassa romaanissa Kehtolaulun koordinaatit. 53-vuotias, vaitonainen yksieläjä on viihtynyt hyvin Cadillac Escaladensa ratissa ja iltaisin pienessä yksiössään palapeliensä ääressä, mutta luvassa on nyt jotain tavallisuudesta poikkeavaa.  Kertojan poika, 24 v., on tulossa Ranskasta tapaamaan isäänsä, ja edellisestä tapaamisesta on parikymmentä vuotta. Koordinaatiomuutokset aiheuttavat aina päänvaivaa. Mitä tapaamisesta mahtaa tulla? Miten sitä pitäisi valmistella? Ei kai poikaa voi hakea kentältä ruumisautolla? Seppälänsä tunteva on heti tarinassa mukana, vaikka pistäytymiset käsikirjoitusformaattiin pitävätkin alusta lähtien huolen tietynlaisesta tarkkailuetäisyydestä. Kun mukaan tulee muitakin henkilöitä, lukeminen alkaa vaatia yhä terävämpää keskitty...

  Ajelehtimista häiriötilassa    Satu Manninen: Kaktuksen hedelmät. Gummerus 2025. 149 s. Elämäni on yksinäistä kuin perhostutkijalla, joka asuu syrjäisen tropiikin tiheydessä, en onnistu löytämään reittiä päivän kirkkauteen. Tropiikki on syvä kuin muisti ja sen pimeydessä lymyilee painajaismaisia mutanttiperhosia. Runoilija ja valokuvaaja Satu Mannisen (s. 1978) ensimmäinen proosateos kertoo nuoresta taideopiskelijasta, joka ei oikein tiedä, kuinka jatkaisi elämäänsä. Naisen suhde pari vuotta sitten kuolleeseen äitiin on ollut mutkikas, ja viimeisin rakastettukin on kadonnut lähdöstään ilmoittamatta. Maalausopintojen keskeydyttyä ja pienten perintörahojen huvettua kertoja pestautuu hotellisiivoojaksi ja sinnittelee jotenkuten päivästä toiseen. Vertaistukea hän etsii ja saa  Frida Kahlon (1907-1954) kohtalosta ja maalauksista. Ne kulkevat romaanissa kertojan vaiheiden rinnalla ja niihin sekoittuen. Kirjailija on itse luonnehtinut romaania kasvukertomukseksi, mutta mi...

  Vaikuttava romaanitutkielma kuolevaisuudesta  Selja Ahava: Hän joka syvyydet näki. Gummerus 2025. 351 s.  Selja Ahavan (s. 1974) uuden romaanin Hän joka syvyydet näki nimi viittaa  Gilgamesh -eepoksen nimihenkilöön. Muinaisessa Mesopotamiassa laadittu maailman vanhin eepos on tarina ikuista elämää etsivästä sankarikuningas Gilgameshista toimii lähtökohtana Ahavan monelta eri suunnalta kuolevaisuutta lähestyvässä romaanissa. Nuolenpääkirjoituksella savitauluille kirjoitettu eepos saa seurakseen tarinoita kreikkalaisesta mytologiasta, ja romaanissa sivutaan myös juutalais-kristillistä kirjallisuutta. Merkittävimpänä linkkinä nykyaikaan toimii assyrologi George Smith  (1840-1876), Gilgamesh-eepoksen vedenpaisumuskertomuksen löytäjä ja ensimmäinen kääntäjä. Pääosiltaan Ahavan romaani sijoittuu nykypäivään mutta rakentuu silloinkin useasta erillisenä alkavasta tarinasta. Rakenneratkaisu saattaa tuntua aluksi l öyhine liitoksineen ja alatarinoineen sekavalta, mutta ...