Kirjareppu

Nainen ja alusta aloittamisen taito   Marlen Haushofer: Seinä (Die Wand). Suom. Eila Pennanen. WSOY 2025 (toinen painos). 218 s. Itävaltalaisen Marlen Haushoferin (1920-1970) romaani Seinä ilmestyi saksaksi ensimmäisen kerran 1963 ja heti seuraavana vuonna suomeksi Eila Pennasen kääntämänä. Erityisen huomion romaani sai Suomessa noustuaan näkyvästi esille Saara Turusen ja Petra Moisasen toimittamassa, aikamme klassikkoja esittelevässä  Suurteoksia- sarjassa (Tammi 2021). Viime syksynä romaanista saatiin uusi painos. Seinä  on dystooppinen robinsonadi yllättäen eristyksiin jäävästä naisesta ja hänen mahdollisuuksistaan pysyä hengissä ja järjissään. Ymmärrän hyvin, että romaania on analysoitu paljon naisnäkökulmasta. Itse luen sitä kuitenkin erityisesti sivilisaatiomme kritiikkinä ja ihmisyyden pohdintana. Lukiessa kannattaa pitää mielessä romaanin ilmestymisaika. 1960-luvun alussa ollaan vielä varsin lähellä sotaa ja sen aiheuttamaa henkistä ja aineellista ahdinko...

Tervetullut tarina pakolaisnaisen voimaantumisesta    Amani Al-mehsen: Hayati, rakkaani. Otava 2025. 298 s. Ei romaanin tarvitse olla kaunokirjallisesti täydellinen ollakseen tärkeä. Irakilaistaustaisen Amani Al-mehsenin (s. 1995) esikoisromaani Hayati, rakkaani on hyvä esimerkki sellaisesta kirjasta. Tarina vie vaivatta mukanaan, tutustuttaa toisenlaisen elämän kulkuun ja pysäyttää tarkistamaan omien käsitysten ja asenteiden vaillinaisuutta ja vääristymiä. Tällä hetkellä Naisasialiiton puheenjohtajana työskentelevä Amani Al-mehsen saapui Suomeen tammikuusssa 1995 äitinsä vatsassa. Perhe lensi Kuopioon Saudi-Arabian pakolaisleiriltä kiintiöpakolaisina. Esikoisromaaninsa tapahtumat Al-mehsen on rakentanut äitinsä elämänvaiheita mukaillen, mutta nimenomaan mukaillen. Haastatteluissa kirjailija on painottanut romaaninsa fiktiivisyyttä. Fiktiona "äidin tarina" sallii kirjailijalle esteettömän pääsyn päähenkilön tunteisiin ja ajatuksiin ja kerää enemmän lukijoita kuin tietokirjana...

  Niukat eväät mutta hyvä elämä    Hannu Salmi: Frans Leijon. Kuurosokean ihmeellinen elämä. Otava 2025. 272 s. Historioitsija Hannu Salmen  (s. 1961) elämäkertateos  Frans Leijon oli yksi viime vuoden tietokirjojen Finlandia -palkintoehdokkaista. Sen alaotsikko Kuurosokean ihmeellinen elämä saattaisi ohjata hyvinkin melankolisiin tunnelmiin ilman ihmeellinen-luonnehdintaa.  Frans Leijonin elämä osoittautuu todella kiinnostavaksi ja vaikuttavaksi selviytymistarinaksi, ja sitä lukee hyvillä mielin, usein suorastaan onnellisena. HANNU SALMI TÖRMÄSI FRANS LEIJONIIN tutkiessaan isänpuoleista sukuaan. Kirkonkirjoista selvisi, että isoisoisän Matti Matinpoika Salmen avioituessa hänen puolisollaan Sofialla oli jo Frans-niminen poika. Yläneellä 1878 syntynyt poika oli kuitenkin reilun parin vuoden iässä menettänyt näkönsä ja kuulonsa eikä pystynyt ilmaisemaan itseään juuri millään tavalla. Vuosisadan vaihteen rippikirjamerkintä Fransista oli jos mahdollista vi...